Taas se todistettiin, nimittäin liikunnan mahti.
Kävin eilen aamulla jo aerobisella, mutta illaksi oli vielä tiedossa tärisyttävä jalkatreeni. Töistä päästyäni ja istahtaessani kotimatkalle junaan väsymys iski koko päivän edestä. Vaikka istuin silmät auki yrittäen piristyä, tuntui että olisin unen ja valveilla olon rajamailla. En muista milloin olisin viimeksi ollut noin poikki alkuillasta. Olin aivan varma, etten selviäisi salille väsymyksen enkä ruokailujeni takia. Olin syönyt jo kolme tuntia ennenkuin pääsin töistä, edessä olisi vielä kotimatka, joten salille päästessäni viimeisestä (kunnon) ruokailusta olisi neljä tuntia. Tämä ei ole itselleni tosiaankaan ideaali, enkä halua näin käyvän kuin pakon edestä – eilen oli sellainen. En halunnut treenaamaan todella myöhäsillasta, sillä nyt aamusta oli tiedossa taas aerobista eli aikainen nousu.
Kävellessäni juna-asemalta kotiin, tein päätöksiä. Salille on mentävä. ”Aikataulutin” samalla loppuiltani.

Kotiin – hetki rauhoittumiselle > banaani & latari nassuun.
Salille – ruuhkaisin aika, parhaimmalla temmolla läpi. Käytettävä aika max 1h.
(Jalkatreenissä menee nykyisin todella kauan, koska joudun treenaamaan suurimman osan liikkeistä jalat erikseen)
Pukkarissa – ota rauhassa, banaani & prode.
Kotiin – uuni päälle, sytytä kynttilät, mausta kanat, suihkuun, kanat uuniin. Keitä vihannekset, lämmitä pasta.
Syö.
Rauhoitu.
Nukkumaan.

Treenin jälkeinen fiilis oli todella hyvä. Jalat sain hyvin treenattua ja siinä sivussa vähän vatsojakin. Leikatun jalan voimat selkeästi palailevat, sillä pusketaan prässissä jo 50kg ja saattaisi nousta enemmänkin. Hyvä niin, mutta varovasti pitää edetä. Hölkkäilin myös ensimmäistä kertaa juoksumatolla. Hieman hankalaa, mutta samalla todella nautinnollista. Oli outoa nähdä hölkkäävä heijastuksensa ikkunasta.. Valoa tunnelinpäässä, polven kanssa menee taas hyvin. :)
Mietin samalla leikkausta, siitä on jo 3,5 kuukautta. Aika menee käsittämättömän nopeasti.

Tänään on aerobiset jo poljettu ja illalla rinta-ojenta-olkapää rääkki edessä. Olen innoissani, tänään ei nimittäin ole niin tulen palava kiire salille. Ruokailujenkin kanssa toivon parempaa sumplimista omalta puoleltani, saa nähdä miten toimii.

Illat aion ottaa rennosti, sytyttää kynttilöitä ja laittaa rauhallista musiikkia taustalle. Spotifysta etsin ”relaxing music” ja ensimmäinen ehdotus oli relaxing music for dogs. En tiennyt että koirillekin on omaa musiikkia. :) Tuo musiikki on hassua, ihanaa taustalla soivaa nautiskelua.
Muistakaa rauhoittua tämän kiireisimmän ja stressaavimmalta tuntuvan loppuvuoden rutistuksen aikana. Jokaisesta päivästä löytyy varmasti hetki jolloin voi vain olla, tekemättä mitään ja kuuntelematta ketään.

Miten te rentoudutte?

xxo,
Janina