Avainsana-arkisto: aitous

Tam 17 2017
Jätä kommentti
Ajatuksia, Yleinen

PINKY PROMISE

”Quit hiding your magic – the world is ready for you!”

Uusi vuosi, jengillä kasa uuden vuoden lupauksia ja välillä pakollisilta tuntuvia tavoitteita. Mitä sinä lupasit? Vai lupasitko? Mä en. Kutsuisin sitä sopimukseksi kuin pinky promise itseni kanssa.

Janina Michaela, kuinka kohdata tunteet, tunneongelma, tunnevammainen, yliherkkä, uusi vuosi, 2017, uuden vuoden lupaus, henkinen hyvinvointi, miten saavuttaa tasapaino, bloggaaja

Haluan jatkaa hyvän elämän elämistä. Kuulostaako oudolta? Ehkä hieman, mutta loppuvuosi osoitti mulle kuinka oikealla tiellä olen. Se osoitti kuinka vaikeudet, jotka tuntuvat hukuttavan pinnan alle, ohjaavat meidät katsomaan elämäämme kokonaisuutena. Moni meistä on varmasti nähnyt inspiraatiokuvan, jossa meren pinnan päällä on näkyvissä vain jäävuoren huippu ja vasta syvemmälle katsoessa paljastuu koko totuus.

Saatamme helposti jäädä kiinni pinnan päällä näkyvään kuvaan. Miltä kuulostan? Minkä ensivaikutelman annan? Mitä musta ajatellaan? Voinko näyttää tältä? Erotunko joukosta, hyvällä vai huonolla tavalla? On siis ainoastaan tarpeellista, että tietyin aikavälein vaikeudet vetävät meidät syvälle. Olen itsekin lukuisia kertoja yrittänyt turhaan pyristellä vastaan, pysyä pinnalla ja olla kohtaamatta totuutta.

Janina Michaela, kuinka kohdata tunteet, tunneongelma, tunnevammainen, yliherkkä, uusi vuosi, 2017, uuden vuoden lupaus, henkinen hyvinvointi, miten saavuttaa tasapaino, bloggaaja

Totuus ei aina ole mukava. Sen kohtaaminen pelottaa. Se vaatisi tunteiden myöntämistä, niiden käsittelystä seuraavan pieksennän vastaanottamista. Tunteet osaavat olla ilkeitä, kuin vihollisia, joita huomiotta jättäminen vain tehostaa. Mullakin on tunteita, jotka näyttävät päätään tietyissä tilanteissa. Tunteita, joista mun pitäisi ottaa kiinni ja kysyä, mitä vittua meinaat? En nimittäin aina ymmärrä mistä ne johtuvat.

Positiivisten tunteiden alkulähteille pääsee vaivatta. Onnellisuus, kiitollisuus, huolettomuus, rakkaus – jos joku kysyisi mistä tämä kiitollisuutesi kumpuaa osaisit varmasti kertoa. Negatiiviset tunteet ovat kuin Escape Roomit; päästäksemme käsiksi tunteeseen meidän tulee päätellä, ratkaista koodi, löytää avain ja avata lukko. Ahdistus, stressaus, aliarvostus, ärsytys, kiukku – jokaisen elämässä vaikuttavia asioita, jotka saattavat iskeä kesken onnellisenkin hetken.

Minulle hyvä elämä tarkoittaa rehellisyyttä itseään ja muita kohtaan. Olen saavuttanut balanssia elämääni kohtaamalla ja näyttämällä myös negatiiviset tunteeni. Olen itkenyt kun on itkettänyt; junassa autokolarin jälkeisen shokin laantuessa, töissä mummia ajatellessa. Olen puhunut avoimesti fiiliksistäni, sanonut ääneen kun olen tuntenut järkyttävää aliarvostusta, epäreiluutta ja muita mielen matalaksi vetäviä tunteita.

Janina Michaela, kuinka kohdata tunteet, tunneongelma, tunnevammainen, yliherkkä, uusi vuosi, 2017, uuden vuoden lupaus, henkinen hyvinvointi, miten saavuttaa tasapaino, bloggaaja

Ei ole häpeällistä tuntea. Sen ymmärtäminen on auttanut löytämään rauhaa.

xxo,
Janina

KOMMENTOI

Avainsanat: , , , , , ,
Mar 04 2015
Jätä kommentti
Ajatuksia, Fit Times, Yleinen

How you ’like’ me now?

Maailma kohisee 19-vuotiaan Essena O’Neill:in ”kaapista tulosta”. Sosiaalinen media on vääristänyt nyky-yhteiskunnan ajattelumaailman, ja nyt siihen maailmaan on tehty särö.

Uskon jokaisen meistä vähintään alitajuntaisesti ymmärtäneen, ettei esimerkiksi kaikki Instagram-kuvat vastaa todellisuutta. Tiedänhän sen itsekin, että kuviin haetaan parhain kulma, valaistuksella ja varjoilla pelailemalla saadaan isoja muutoksia aikaiseksi: uumasta kapeampi, ihosta puhtaampi, hauiksesta isompi ja kuvasta feikimpi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen havahtunut tähän myös omassa tekemisessäni. Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olimme lähdössä Mikon kanssa ottamaan nopeasti treenikuvia, jotta saisin teille jaettua loistavan setin, jolla aloitin elämäntapamuutokseni. Aloin syystä tai toisesta miettimään mitä laittaisin päälleni, jotta pystyisin näyttämään kuvissa mahdollisimman hyvältä. Valitsemani, ja rakastamani, housut eivät piilottaneetkaan kesän aikana kerääntyneitä läskejä. Housut jäivät lattialle ja minä sängylle makaamaan. Kuvat jäivät ottamatta ja nyt harmittaa. Minun heikko hetkeni.

Kukaan meistä ei ole superihminen, emmekä täysin pysty välttymään heikoilta hetkiltä, tyhmiltä tuntuvilta ajatuksilta ja arvostelulta. Ei ole olemassa sellaista pyyhekumia joka taianomaisesti poistaisi asioiden olemassaolon. Mutta jokainen meistä pystyy vaikuttamaan oman ajattelunsa kanssa siihen, kuinka paljon antaa valituille ajatuksille valtaa.

En itse käsittänyt minkälaiset rahat Instagramin kulisseissa pyörii ennen kuin tuo kyseinen tyttö raotti verhoa  – helppo $2000 per kuva. Havahduin myös ihmettelemään; blogipostauksilla on erittäin tarkat säännöt kuinka erilaiset yhteistyö tulisi merkitä, mutta Instagramissa samaa ei tarvitse katsojille kertoa. Shady. On vähennettävä sinisilmäisyyttä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen itsekin ollut koukussa tykkäyksien, seuraajien ja postauslukujen määriin. Poistanut kuvan ”liian vähäisen” tykkäysmäärän vuoksi. Noloa! Myönnän seuraavani niitä edelleen. Nämä luvut kiinnostavat, mutta oli luku minkälainen tahansa, en anna sille yliotetta itsestäni. Olen myös aikaisemmin muokannut kuvia, liikaakin. Olen näyttänyt itseltäni, näyttämättä itseltäni. En haluaisi olla se, jonka pitää miettiä tarkkaan miltä näyttää ulos lähtiessään. Näytänkö nyt samalta kuin julkaistuissa kuvissa. 

Olen mieluummin vähemmän ”tykätty” ja enemmän rakastettu.

xxo,
Janina

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,
Mar 02 2015
2 kommenttia
Ajatuksia, blogi, Fit Times, Yleinen

Kultainen keskitie

Tämän vuoden Blog Awardsit on nyt pidetty. Palkintoja on jaettu inspiroiville ja näyttäville blogeille. Kaikki tunnustuksen saaneista ei ole suurimpia blogeja, mutta minusta se on hienoa. Ei lukijamäärät mielestäni kerro kaikkea. Se kuinka paljon blogi inspiroi, vaikuttaa tai auttaa ovat kaikki tärkeitä asioita.

20150620_140901

Aloittaessani bloggaamisen olin hyvinkin epävarma itsestäni ja se heijastui myös blogiini. Kirjoitin ja tein sillä se kiinnosti minua, toimien samalla sairaslomani viihdykkeenä. Kirjoitin paljon vinkkipostauksia, tökerösti. Avasin myös omaa elämääni, elämänmuutostani ja ajatuksiani – hyvin pinnallisesti. Yritin viilata mielipiteistäni terävimmät kulmat pois, jättäen jälkeensä tylsän ympyrän. Pelkäsin arvostelua, mitä jos en uskaltaisikaan seisoa sanojeni tai kirjoittamieni mielipiteiden takana.

Muutaman vuoden olen blogannut on-off -tyylillä. Olen löytänyt aikaa kirjoittamiselle ja tekosyitä kirjoittamisen jättämiselle. Jokaisena off-hetkenä kaipasin blogini pariin, mutta samalla koin riittämättömyyden tunteita. Mitä pieni blogini voisi tuoda blogimaailmaan? 

Menneen kesän aikana tapahtui kasvamista. Etsiskelin itseäni ja samalla löysin myös blogi-minäni, jos sitä siksi voi edes kutsua sillä se onkin täysin sama henkilö kuin minä. En tiedä olenko aikaisemmin yrittänyt olla jotain muuta kuin oikeasti olen. Kirjoittaa eri tavalla kuin oikeasti kirjoittaisin ja sen takia bloggaus on tökkinyt. Olenko vain yrittänyt liikaa kun vain tekeminen olisi riittänyt?

20150620_140401

Olen blogannut kolme vuotta ja nyt voin rehellisesti todeta, että blogini on minunlaiseni. En enää yritä kategorisoitua tai keskittyä yhteen aiheeseen. En kirjoita vain fitness-, sportti- enkä terveys-blogia. Elämässäni on enemmän osa-alueita kuin treenaus ja luonteeltanikin olen sekava, hieman all over the place – tunteella elävä ripaus ylivilkkautta. Se mikä tuntuu hyvältä, se tehdään. 

Tällä hetkellä mulla on hyvä näin. Mutta toki toivon, että tekin viihdytte!

xxo,
Janina

PS. Tänään iski kuvauspaineet aivan yllättäen. Aloin miettimään mitä laitan päälle, jotta kuvista tulisi mahdollisimman kivat ja homma päättyi siihen, että emme kuvanneet mitään. En tiedä mikä reaktio itselleni tuli, noloa hei. Ensi kerralla sitten.

Avainsanat: , , , , , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: