Katsoin juuri äsken kolmannen jakson Mikä meitä lihottaa – sarjasta. Tässä jaksossa paneuduttiin kysymykseen ”Huijataanko meitä? Miten elintarviketeollisuus saa ruuan näyttämään herkulliselta?”
Jaksossa listattiin kymmenen suosituinta myyntikikkaa, joita ruokakaupat käyttävät. Omasta mielestäni hyvin mielenkiintoista kuulla miten kauppiaatkin juonittelevat asiakkaitaan ”vastaan” epäterveellisen ruuan mainostuksella. Tässä teille nopea, pieni tiivistelmä.
10. Heräteostosten esillepano
Esimerkiksi: sijoitetaan vihannesosaston keskelle iso ja huomiota herättävä keksiständi, hyvällä tarjouksella. Tällätavalla osoitetaan asiakkaalle tarve jota hänellä ei oikeasti ole.
Epätervellisiä tuotteita ripotellaan ympäri kauppoja sekä lasten silmien korkeudelle. Sokeri ja rasva vaikuttavat aivojen palkitsemisjärjestelmään, siksi ne ovat yleisimmät heräteostokset.
9. Määräalennuksilla
Tästä hyvä esimerkki oli viime viikolla olleilla Sembaloilla. Olimme pikkusiskoni kanssa Prismassa, josta löysimme Kismet-tarjouksen, 5 kpl/2€. Olimme aluksi molemmat innoissanne, tykkäämmehän molemmat niistä. Meillä taisi olla jo patukat käsissämme, kun aloin miettiä ettemme tarvitse näin montaa eikä tästä tulisi loppupeleissä halvempaa!
Ruokakaupat tekevät näitä tarkoituksella. Ostat enemmän kuin oikeasti tarvitset, koska luulet sen olevan halvempaa. Miten siinä käy? Taidat syödä kaikki samana iltana. Kuka tästä hyötyy? Ei ainakaan asiakas.
8. Pakkauskoot
On olemassa vaaka- ja pystysuunnan harha, mikä tarkoittaa että korkea paketti näyttää isommalta kuin leveä. Tätä käytetään hyväksi esimerkiksi irtokarkkipusseissa. Niiden pohjat ovat leveät, jotta karkkimäärä pussiin katsoessa näyttäisi vähemmältä kuin se oikeasti olisi.
7. ABC-sijoittelupaikat
Ruokakaupoilla on jokaiselle tuotteelle omat paikkansa, joista valmistajat kilpailevat. A-paikkana olisi esimerkiksi käytävien vierillä olevat juomapinot. C-paikkana taas esimerkiksi ”nimettömän” tuotteet (esim. Euroshopper), joiden luokse ”joutuu menemään.” Eli ne eivät ole heti käytävien vieressä ja silmien edessä.
6. Hyllyjen korkeus
Tuotteiden sijoittelu hyllyille on tärkeää. Suurin osa asiakkaista ei kyykistele alimmille hyllyille, elleivät tiedä tarvittavan tuotteen olevan siellä. Jos alahyllyltä siirtää tuotteen ylähyllyille sen myynti kasvaisi 60%. Miksiköhän ne terveellisemmät tuotteet ovat alemmilla hyllyillä?
5. ”Kerro mitä tuote EI sisällä.
Tuotteessa lukee: ei lisättyä sokeria, jota siinä ei olekkaan. Kuinka moni tuon tekstin paketin päällä nähdessään kääntää ravintosisältöön? Ei kovinkaan moni. Heiltä kaikilta jää huomaamatta, että sokerin sijasta tuotteeseen on saatettu lisätä siirappia tai muita korvikkeita eli tuote ei ole yhtään terveellisempi.
Sarjassa käytetty esimerkki oli nallekarkeista. Niiden uusiin pusseihin oli ilmestynyt leima ”fat-free”. Viinikumikarkeissa ei kuitenkaan ole rasvaa käytetty. Aika osuva esimerkki siitä kuinka ihmisiä oikeasti johdetaan harhaan.
4. Prosentteja, prosentteja!
”30% vähemmän rasvaa.” ”25% enemmän kuitua.”
Tällaiset mainostukset tuotteiden paketeissa saavat ihmiset arvioimaan ne katsellaan hyväksi, mutta suurin osa prosenteista on keksittyjä. Katsokaa pakettien ravintosisältöjä!
3. Väitä terveelliseksi
Itsekin helposti uskoin kaikkiin valmistajien väitteisiin kyseenalaistamatta niitä. Huono juttu.
2. Kuvat
Pakettien kansista löytyy terveellisiä kuvia, niihin on kuvitettu ihania hetkiä elämästä, jotka tuottavat miellyttäviä ensireaktioita. Kuvista tehdään mahdollisimman terveellisiä sekä houkuttavia, joiden perusteella sitten ostopäätös syntyy.
1. Viitteellinen päiväsaanti eli GDA
Esimerkiksi 0,5L CocaCola -pullo, 29% suositellusta sokerin päiväsaannista. Niinkö? Tarkastellaanpa lähemmin.. Ensinnäkin pullon GDA koskee vain puolikasta pulloa, eli ne pitää tuplata koko pullon tietojen saamiseksi. Valmistajat myös keksivät sokerisuosituksia itsekseen. Suositus on oikeasti 50g/päivä, mutta GDA:t ovat laskettu 90g/päivä suosituksella. Menee aikalailla vikaan.
Niissä myös annoskoot ovat todella pieniä. Esimerkiksi TUC-paketissa puhutaan yhdestä keksistä yhtenä annoksena. Mitä pienempi annoskoko, sitä paremmalta GDA näyttää. Olkaa tarkkoja.
Pikkupräntistä löytyy aina totuus!
Siinä ne olivat. Itse ainakin alan varmasti tarkastelemaan kuinka näitäkin oikeasti toteutetaan.
Olen muutenkin viime vuosien aika oppinut lukemaan ravintosisältöä todella tarkasti. Jos ette itse sitä vielä tee, suosittelen aloittamaan!
Sarjassa kerrottiin, että vain 5% ihmisistä lukee tuoteselostetta! Olkaa osa sitä prosenttia. :)
Sarjasta on kahdeksan jaksoa, joista seuraava eli viides tulee 13.10 klo 19 YLE FEM -kanavalta.
Se kertoo kevyttuotteista.
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 