Avainsana-arkisto: haaste

TFW WARRIOR CHALLENGE

Mitä sä tekisit, jos voisit tehdä ihan mitä vain? Mä tarttuisin haasteeseen.

Janina Michaela, TFW Konala, TFW Warrior Challenge, Warrior Challenge kokemuksia, kokeilu, lifestyle-bloggaaja, sporttiblogi, Helsingin paras sali, Helsingin paras liikuntapaikka, ryhmätreenaus, kehittyminen, Ecuador, voiko sademetsään mennä

TFW Konalan perustaja, Johanna, sekä valmentaja, Linda, haastoivat minut osallistumaan uuden salin historian ensimmäiseen kahdeksan viikkoa kestävään TFW Warrior Challengeen*. Ne, jotka minut tuntevat, tietävät etten voisi kieltäytyä – rakastan haasteita. Tiedän niiden venyttävän rajojani sekä opettavan uutta, niin itsestäni kuin maailmasta.

CHALLENGE ACCEPTED!

Eilen, tiistaina, starttasimme haasteen hyvinkin monipuolisen jengin kanssa; meitä on yhtä monta kuin viikkojakin, kahdeksan! Jengimme koostuu eri tasoisista, ikäisistä, muotoisista, kokoisista, pituisista ja taustaisista, mutta olemme löytäneet tiemme haasteeseen pääpiirteittäin samasta syystä. Jokainen meistä etsii paikkaa, jossa treeni tuottaa iloa ja energiaa sekä näiden asioiden kautta saavutettavaa kokonaisvaltaisesti parempaa hyvinvointia.

Janina Michaela, TFW Konala, TFW Warrior Challenge, Warrior Challenge kokemuksia, kokeilu, lifestyle-bloggaaja, sporttiblogi, Helsingin paras sali, Helsingin paras liikuntapaikka, ryhmätreenaus, kehittyminen, Ecuador, voiko sademetsään mennä

TFW Warrior Challenge johdattaa osallistujat erilaisen treenin ja tekemisen maailmaan. Kahdeksan viikon aikana ryhmämme kokoontuu kahdesti viikossa kehittymään yhdessä. Ensimmäisessä tapaamisessa kävimme kehonkoostumusmittauksessa sekä teimme perus kuntotestin; montako ”kunnon” punnerrusta jaksat yhteen soittoon ja kuinka monta knee crab -vatsalihasliikettä teet minuuttiin. Sekä mittauksen että testin tarkoituksena on antaa viitteitä tämän hetkisestä tilanteesta, jotta voimme kahdeksan viikon kuluttua nähdä haasteen aikana saavutetun kehityksen.

Tulokseni näin haasteen alkuun:
6 punnerrusta
31 knee crabia

Odotan todella mielenkiinnolla mitä kahdeksan viikon aikana luvuilleni käy. Tavoitteenani on sanomattakin parantaa tuloksia, olisiko 10 punnerrusta ja 40 knee crabia realistisia vai pitäisikö tähdätä joihinkin muihin lukuihin? 

Janina Michaela, TFW Konala, TFW Warrior Challenge, Warrior Challenge kokemuksia, kokeilu, lifestyle-bloggaaja, sporttiblogi, Helsingin paras sali, Helsingin paras liikuntapaikka, ryhmätreenaus, kehittyminen, Ecuador, voiko sademetsään mennä

Janina Michaela, TFW Konala, TFW Warrior Challenge, Warrior Challenge kokemuksia, kokeilu, lifestyle-bloggaaja, sporttiblogi, Helsingin paras sali, Helsingin paras liikuntapaikka, ryhmätreenaus, kehittyminen, Ecuador, voiko sademetsään mennä

Tuleviin kahdeksaan viikkoon sisältyy paljon muutakin kuin treenaamista. Jokaisen viikon alussa saamme viikkohaasteen, jonka tarkoituksena on herättää ajatuksia sekä tarjota vaihtoehtoja vanhojen tapojen tilalle. Tulemme kuulemaan myös luentoja niin ravinnosta kuin unestakin – ja näin tässäkin tuo puhumani kultainen kolmio toteutuu.

Tulen jakamaan teidän kanssa ajatuksiani, oivalluksiani sekä kehittymistäni haasteen aikana. Ensimmäinen kehittämiskohta osuu tällä hetkellä itseäni vaivaaviin järkyttäviin niska-hartiaseudun jumeihin ja kipuihin, jotka eivät ota laantuakseen. Kaikki vinkit ovat tervetulleita. Nämä jumit rajoittavat treenaamistani sekä tekemistäni inhottavan paljon. On kuitenkin erityisen tärkeää rohjeta kertomaan omat sen hetkiset rajoitteet ääneen valmentajalle, sillä vääränlainen treeni voi helposti pahentaa tilannetta. Mä joudun ottamaan selkeästi rauhallisemmin kuin ilman niskaongelmiani, mutta luotan siihen, että maltti on valttia.

Janina Michaela, TFW Konala, TFW Warrior Challenge, Warrior Challenge kokemuksia, kokeilu, lifestyle-bloggaaja, sporttiblogi, Helsingin paras sali, Helsingin paras liikuntapaikka, ryhmätreenaus, kehittyminen, Ecuador, voiko sademetsään mennä

xxo,
Janina

JÄTÄ KOMMENTTI

*Osallistumiseni haasteeseen toteutetaan yhteistyössä TFW Konalan kanssa.

Menoani voitte seurata myös Facebookissa, Instagramissa & Bloglovin:ssa.

Avainsanat: , , , , ,

PÄÄSTÄ IRTI

Hengitä sisään. Tasaa käsiesi tärinä. Paina nappia.

Klik!

Sähköposti lähtee vieden opinnäytetyön viimeiseen arviointiin. Lämmin aalto kulkee varpaista läpi kehon tuoden punan poskille. Suunpielet nousevat väkisinkin ylös, silmäkulmat rypistyvät. Silmät kostuvat. Iso taakka lähti tuon sähköpostin mukana.

Päivistä vapautuu tunteja. Kropasta poistuu stressihormoneita. Naama ehkä tasoittuu. Jaksaminen paranee ja päänsärkykin loppuu. Näitä mä odotan.

Janina Michaela, Janina Pohja, oppari, perfectionismpi, Les Deux Alps, onnellinen, huojentunut, onnistuminen

Opparin työstäminen ei ollut helppoa. Aiheestani ei ollut juurikaan lähteitä. Kävelin tuntematonta polkua.Työ, joka alkoi ”kunhan pääsen läpi” -asenteella muuttui viikkojen myötä tarkkuudeksi ja välittämiseksi. Viimeistelyvaiheessa musta kuoriutui perfektionisti. Hioin, sain palautetta, korjasin ja hioin. Kaikki turhat pisteet, pilkut ja sanat pois. Kirjotin typeriä virheitä, joita onnekseni oikolukemassa oli tärkeä suojelusenkelini, ystävä, varustettuna niin vittumaisen ihanalla tarkkuudella. Kiitos Riikka että olet olemassa! Niin ikkunanpesukaverina kuin oikolukijanakin. Jokaisella meistä pitäisi olla oma Riikka. <3

Viimeistellessä työtä tunsin olevansa maaninen. Mun beibi, mun oppari. Miten mä voisin päästää tästä irti? Pitää vielä korjata tuo ja olisi ehkä hyvä lisätä tuota, ja mites sitten tuo? On vain annettava mennä, ylityöstäminen ei tuo työlle lisäarvoa.

Tekisi mieli tihrustaa pienet onnen ja huojentumisen kyyneleet, mutta istun edelleen koulussa. Odotan, että opintojeni viimeinen tentti alkaisi. Tunteita ja ajatuksia on paljon, mutta paneudun niihin teille isommin myöhemmin, koska totuushan on, että ennen koulun alkua meinasin jättää aloittamatta sillä pelkäsin etten ikinä saisi opparia kirjoitettua.

Se pelko ja ajattelumaailma vaatii jo oman postauksensa, joten jätän tämän vain tähän:

VITTU SAATANA, MÄ VALMISTUN NELJÄN VIIKON PÄÄSTÄ! 

xxo,
Janina

KOMMENTOI

Avainsanat: , , , , , , ,

Tavarahelvetti

Tavaran vähennys.

Olen tehnyt sitä tietoisesti viime keväästä alkaen. Kaikki alkoi kun saimme uuden vaatehuoneen ja makuuhuoneen vaatekaapit. Siirtäessämme vaatteita ja tavaroita takaisin paikoilleen karsimme rankalla kädellä. Lopputulos makasi eteisessämme: 11 isoa Ikea-kassillista. Mistä helvetistä se määrä oli tullut?! Muutosta toiseen raahautuneita käyttämättömäksi jääneitä tavaroita. Kaupoista halvalla ostettuja vaatteita, tyylejä ja malleja jotka eivät sovi mulle. Veimme kassit kirpputorille ja toimme takaisin vain kaksi, joiden sisällöt lahjoitimme Fida lähetystorille.

Tuntuu puhdistavalta saada raivattua kotiin tilaa. Viihdyn siellä paljon paremmin kun kaapit eivät pursua turhia tavaroita. Koti on kuin turvapaikka, joten siellä tulisi olla helppo hengittää ja rauhoittua. Kun koti on siisti, elämäkin tuntuu olevan selkeämmässä järjestyksessä. Huomasin sen kuormittavalla syyslukukauden viimeisellä kouluviikolla, tunsin kasautuvien deadlinien painon niskassani mutta en pystynyt keskittymään niiden hoitamiseen kodin ollessa sekaisin. Tein nopean siivouksen ja kouluhommatkin rullasivat.

FEBRUARY

Pieniä tekoja, pieniä päätöksiä. Niitä tekemällä tavaran paljoutta on helpompi kontrolloida, hallita. En myöskään tule ostaneeksi samalla tavalla kuin vuosia sitten. En tiedä yritinkö täyttää jotain elämäni puuttuvaa osaa, korvata sitä vaatteilla ja elokuvilla, vihkoilla ja sisustuskoreilla. Luulen, että ostelu ja itsensä hyväksyminen, itsevarmuus, liittyvät jollain tasolla toisiinsa. Saatankin olla pidetty ilman että kukaan ihmettelee miksi tuolla on sama neule kaksi päivää peräkkäin.

Alennusmyynnit rullaavat kokoajan kovalla vauhdilla. Tuntuuko, että sieltä löytyy aina jotain kivaa kotiinviemisiksi? Niin mustakin. Olen yrittänyt hillitä itseäni työstämällä ajatusta, ostaisinko sen täysihintaisena? Usein vastaus on ei – silloin tuote jää kauppaan. Poikkeuksen tekee tietysti kalliit tuotteet, jotka ostaisin täyshintaisina JOS tililläni olisi muutama extra-numero – sellaisen löydön tullessa alennuksista vastaan, kotiutus on pakollinen. Heh.

Oma hyvinvointi on parantunut huomattavasti karsimisen aikana, joten aionkin jatkaa sitä. Aloitin tammikuun ensimmäisenä päivänä Minimalismi-pelin. Se on kuukauden kestävä haaste, jonka aikana on tarkoitus päästä tavarasta eroon. Kuun ensimmäisenä päivänä yhdestä, toisena kahdesta, kolmantena kolmesta… Niin pitkälle kuin pääsee. Tavoitteeni oli päästä haaste loppuun, se olisi tammikuussa tarkoittanut yhteensä 465 tavaraa – kiire vei voiton, joten tavoite siirtyi helmikuulle.

Haasteessa on sääntö tavaroiden pitää olla ulkona puoleenyöhön mennessä, annettuna, myytynä, kierrätettynä, heitettynä roskiin. Muutan oman haasteeni sääntöä niin, että voin myös siirtää tavaroita kirpparikasseihin, joissa vien ne maaliskuun alussa myyntiin. Projekti helpompi hengittää alkakoon!

Lähdetkö mukaan? 

xxo,
Janina

Avainsanat: , , , , , , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: