treenit | JANINA MICHAELA

KEHITTYMINEN VAATII EPÄMUKAVIA TUNTEITA

Hitto. Taas mä olen tässä. Rimpuilemassa maassa, yrittäen tehdä vatsalihaksia. Kädet hapuilevat ulkoreisiä automaattisesti, yritän vetää itseni niiden avulla ylös. ÄÄH, ei näin. Jos blogiin saisi äänitehosteet, tässä kuuluisi virhesummerin ääni.

NO-LOT-TAA !

bloggaaja, lifestyle, rehellinen teksti, miksi en kehity treeneissä, kuinka monta leukaa nainen saa, leuanveto, TFW Helsinki ilmaistreenit, TFW Konala ilmaistreenit, TFW kokemuksia, Janina Michaela, Visit Oslo, Oslo Seaside, mitä nähdä Oslossa, Oslo budjetilla, budjettimatkailu

Aloitin juuri uunituoreen TFW Konalan jäsenenä, hyppäsin niihin gameihin mukaan, joihin olen halunnut jo pitkään astua. Kahtena päivänä peräkkäin sain kokea nämä yhtä epämukavat ja nolot tunteet keltaisten seinien sisällä. Olen käynyt salilla useita vuosia, mutta siltikään leukoja ei nouse. Ei kertakaikkiaan. Tein kuminauhan sekä treenikavereiden avustuksella 3 x 5 leukaa. Sitten iski mun arkkiviholliseni, aikaisemmin niin tuttu ponnistuspäänsärky. Tiedättekö sellainen särky, joka hakkaa takaraivoa täysillä. Päivän treeniin kuului 5 x 5 leukaa enkä mä voinut tehdä edes niitä loppuun asti. Hävetti. Suuresti.

Teki mieli alkaa selitellä. Niskat sitä, duuni tätä, tekniikka noin, voimat näin… Mistä tuo tarve selittelylle kumpuaa? En ole samalla tasolla treenikamuni kanssa – fakta. Tiesin sen, mutta siltikin tunsin olevani huonompi. Tunteet heittelivät; olen ylpeä siitä, että kaikesta huolimatta tulen paikalle ja annan sen hetkisen kaikkeni imien muista lisäenergiaa mutta samalla päässäni myllertää ajatus siitä, miten saatankaan olla näin huonossa kunnossa vaikka sali on käytännössä ollut toinen kotini.

Ei ole helppoa näyttää heikkouksiaan, ei itselleen eikä varsinkaan muille. Katse painuu alas, tekisi mieli haihtua näkymättömiin. Kaikkien näiden epämukavien tunteiden sekä tekojen kautta kuitenkin avaamme itsemme valmiiksi ottamaan apua vastaan. Me kehitymme vain jos myönnämme ettemme hallitse jotain osa-aluetta tai osaa tiettyä tekniikkaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ei edes vielä näin 26-vuotiaana.

Kaikkia taitoja, voimia, tekniikoita tärkeämpää on sinun, minun ja meidän asenteemme. Miten suhtaudumme siihen, että tällä hetkellä emme osaa? Mitä tapahtuu kun sanot heikkoutesi ääneen? Pyydämmekö apua ja otamme oppilaan roolin? Siinä vaiheessa kun luulemme tietävämme kaiken, olemme hukassa. Jokainen meistä voi oppia uutta maanantaista sunnuntaihin – vuoden jokaisena päivänä. Samalla kohtaamme aidon itsemme sekä rehelliset tunteemme.

Get up, show up, develop but never give up. Mä jatkan itseni ”nolaamista” (lue: kehittämistä) tästäkin eteenpäin. Heti huomenna onkin aika kohdata leijonanharjassani piilevät möröt ja antaa niille kyytiä. Annathan säkin? Tähän nyrkkiklikkausefekti – POWW!

xxo,
Janina

KOMMENTOI

PS. Jos sinua kiinnostaa minkälaiset nuo paljon puhutut TFW:n treenit ovat niin nyt on loistava sauma päästä ilmaiseksi kokeilemaan. Kurkkaa täältä ilmaistreenien ajankohdat ja tule kokeilemaan – tulit paikalle millä mielellä tahansa, lupaan että lähdet hymy huulilla. Todellista terapiaa.

Janina Michaela Facebookissa, Instagramissa & Bloglovin:ssa. Ei muuta kuin seuraamaan.

Kun seinä tulee vastaan

…. ei auta kuin tehdä 30 burpeeta.

Minun seinäni oli 5,5 metriä korkea. Ylitsepääsemätön.

Viime lauantaina moni meistä kohtasi tuon samaisen seinän. Eikä kovinkaan moni siitä ylitse selviytynyt. Ihaillen katsoin niitä harvoja, jotka kovan kiihdytyksen ja jaguaarimaisen loikan jälkeen saivat ”helpotusnarusta” kiinni sekä kammettua itsensä paraatipaikalle. Omalla kohdallani naru jäi muutamista kymmenistä senteistä kiinni, mutta olisiko se loppupeleissä merkinnyt esteen ylittämistä? Voi olla, sillä ylätasanteelle päässeet kilpailijat pitivät yllä tapahtuman yhteishenkeä auttaen seuraavia kilpailijoita ylös vetämällä jaloista ja käsistä.

Tough Viking. Matkana 12 kilometriä on itselleni paljon, olen yhden ainoan kerran juossut niin pitkän matkan (kilpailua edeltävällä viikolla). 21 estettä pilkkovat matkan helpompiin osuuksiin, joiden aikana mietit vain seuraavaa estettä. Osallistujia oli tänä vuonna paljon, ehkä jopa hieman liikaa, johtaen esteillä jonottamiseen. Läpimärkänä paikoillaan seistessä kymmenenkin minuuttia on paljon. Tuli kylmä, fiilis tapahtumaan laski. Onneksi minulla oli seuranani mitä mahtavin tiimi. Barely Lethal. Tarkoituksenamme oli lähteä pitämään hauskaa, siinä onnistuen.

Oikeasti hyppäsin.

Kun toinen suorittaa esteen ongelmitta, on ainoa vaihtoehto laittaa sakkoburpeen tekijöihin vauhtia!

Rakastan rymyämistä. Rakastan tällaisia tapahtumia, ne ovat kuin aikuisten leikkikenttiä! Ne laskevat viralliset muurit ja antavat luvan vapauttaa sisäisen lapsen. Vaikutuksen huomasi esimerkiksi ystävässäni, joka heittäytyi täysillä mukaan hyppien jokaiseen vesi- sekä mutalammikkoon. Itse liukastuin mutamäessä tyylillä, josta kanssakilpailija antoi minulle 12/10 pisteestä! Kädet mutasina piirsin poskilleni taisteluviivat. Tällä radalla ei hienostella.

Viimeisenä – rymyämisten, kiipeilyjen, roikkumisten ja uimisten – jälkeen häämötti se kaikista kutkuttavin este. Sähköeste. Olin aikaisemmin kuullut, että toisen maan esteradalla samainen este oli yhdeltä kilpailijalta vienyt neljä kertaa jalat alta. En varmasit ollut ainoa, jota samaan aikaan jännitti mutta innosti! Vesialtaasta noustessa nappasin ystävääni kädestä kiinni ja spurttasin. Nopeasti läpi – ei yhtään osumaa! Toisin oli miehelläni, jolta osuma niskaan vei sekunniksi tajun. Miko havahtui huutooni ja pääsi iskujen saattelemana ryömimään loppumatkan. Yhdessä startattiin, yhdessä ylitettiin maaliviiva.

Kaveria ei jätetä.

Loppuun asti yhdessä.

Nuo 30 burpeeta kesken matkan eivät olleet mukavia. Varsinkaan kun niitä joutui tekemään yhteensä 90. Hampaankoloon jäivät ramppi, köysikiipeäminen sekä monkey bars. Kokeilin, mutten onnistunut. Ensi vuonna aion onnistua. Onko sulla vinkkejä treeneihin? Maaliin tultiin joukkueena, juuri kuten startattiinkin. Yhdessä suusta huudettiin Elastiselta lainattu toteamus NYT SAA TUULETTAA!

Voisiko tuota 30 burpeen tekniikkaa soveltaa jokaisella elämän osa-alueella? Kun opintotyössä tulee seinä vastaan, mitä jos tekisikin burpeita. Pieni paussi ja aineenvaihdunnan herätys tekisi varmasti koneella istujalle hyvää.

xxo,
Janina