Avainsana-arkisto: Unelma Itsestä

PROTSKUTTOMAT VIIKOT

Maidottomuus on ollut osa elämääni jo yli kaksi vuotta. Välillä erittäin ehdottomana, jäätelöä himoitessa hieman vähemmän. Oon ollut todella tyytyväinen päätöksestä lähteä kokeilemaan rahkojen ja raejuustojen jättämisen vaikutusta niin ihoni sekä olotilani kuntoon. Uskon kyllä, että ne ovat vahvasti linkissä toisiinsa. Kehon hyvä tai huono vointi näkyy kasvoilla viivyttelemättä.

Janina Pohja, maidottomuus, Unelma Itsestä, heraproteinii

Maitotuotteet jäivät siis aikaisemmin, mutta olen jatkanut heraproteiinin käyttöä. En ole vannoutunut minkään tietyn merkin nimeen vaan kokeilemalla kuulostellut oloani. Viime kuukausina olen kuitenkin oinastellut heran soveltuvuutta itselleni. On tuntunut, että aina treenin tai välipalan jälkeen mahani turpoaa kovaksi ja olo muttuu hieman epämukavaksi. Olen selkeästi jo alkanut tottumaan siihen eikä olotilan muutokset olleet pitkään aikaan kiinnittäneet huomiotani samalla tavoin. Sitä vain painelee eteenpäin menosta ja velvollisuudesta toiseen, kuuntelematta.

Onnekseni protskuvarastomme ovat hupeneet loppuun antaen seuraavalle kokeilulleni hyvät lähtökohdat. Tämän lisäksi Unelma Itsestä -valmennuksen viime viikon teemana oli detox, joka kuin pyytämättä sysäsi mut päätökseen. Tunnen, että olen sopivassa tilanteessa kokeilemaan kuinka olotilani muuttuu jos en käytä heraa ollenkaan. Maanantaina vielä join kiireessä väsätyn aamusmoothieni protskulla, mutta silloin tyhjeni myös meidän viimeinen pussimme.

Janina Pohja, maidottomuus, Unelma Itsestä, heraproteinii

Janina Pohja, maidottomuus, Unelma Itsestä, heraproteinii

Tiistaina laitoin valmentajalle viestiä tilanteesta ja kyselin korvaavia ruokia. Välipalaprotsku korvaantuu kahdella kananmunalla (mitkä muuten riisikakkujen päällä on tööööörkeän herkkua – keitettynä tai paistettuna!) mutta treenin jälkeen syönkin vain hedelmän. On hieman hullu olo kun on viimeisen kuuden vuoden aikana, poikkeuksia lukuunottamatta, juonut treenin jälkeen aina protskun – siis aina. Se tarkoittaa käytännössä aika montaa kiloa heraa, joten tämä tauko voi olla muutenkin ihan tervetullut!

”Puhtaassa kehossa ajatukset sekä tunteet ovat kirkkaampia ja meillä on kevyempi olla.” –Tuuli Kaunisluoto

Ei kuulosta mitenkään hölmöltä tavoitteelta. Alku on ollut vakuuttava. Ihoni on kyllä kukkinut nyt hieman enemmän kuin pitkään aikaan, johtuuko sitten elimistön ”puhdistumisesta” vai mistä, mutta myöskään housut eivät purista, vatsa toimii ja olo on kevyempi. Olen löytänyt pikkuhiljaa myös tasapainon ruokailuilleni. Se ei ole ollutkaan niin helppoa kisadieetti + rento kesä = kroppa tiltissä vuoristoradan jälkeen. Seuraavat muutamat viikot kuuntelen tarkasti kroppaani ja siihen, toivottavasti, tulevia muutoksia. Näiden jälkeen katsomme uudestaan ruokavaliotani.

Janina Pohja, maidottomuus, Unelma Itsestä, heraproteinii

Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? 

xxo,
Janina

KOMMENTOI TÄSTÄ

PS. Moni on pyytänyt kommentointi-nappulaa postauksen loppuun, mutta jostain syystä en saa sitä siirrettyä. Olen ratkaissut tämän niin, että linkkaan teille jokaisen postauksen loppuun suoran linkin kommentointiosioon (katso yllä) – näin teidän kommentointi helpottuu :)

Avainsanat: , , , , ,

MINKÄLAINEN ON HYVÄ ELÄMÄ?

Mitä hyvä elämä tarkoittaa sulle? Miten sä kuvailisit omaa ymmärrystäsi siitä? Mitä siihen kuuluu, kuka siihen kuuluu?

Unelma Itsestä* -valmennus on auttanut itseäni ymmärtämään kuinka hyvää elämää elän. Olen alkanut tuntemaan itseni onnekkaaksi jok’ikinen päivä. Ne asiat, jotka itselleni tuntuvat normaaleilta eivät tosiaankaan ole sitä kaikille.

IMG_1294

IMG_1288

Omistusasunto opiskelijana, jokavuotinen matkustelu, ulkona syöminen, kaupassa halujen mukaan ostaminen, pitkä parisuhde, perhe, joka ajattelee vain minun parastani sekä ystävät, joille voin soittaa kellonaikaan katsomatta.

Läheinen, tukeva ja onnellinen perhe tuntuu hyvin normaalilta, mutta tiedän ettei se todellisuudessa ole itsestäänselvyys. Se, että vanhempani auttavat työharjoitteluni aikana maksamaan laskumme, jotta pystyin valitsemaan paikan, joka antaa mulle valmiudet tekemään juuri sitä mitä tulevaisuudessa haluan tehdä – ei tarvetta miettiä, miten jaksaisin painaa työharjoittelun lisäksi töitä. Kiitos. 

Janina Pohja, Tuomiokirkko

Olemme mieheni kanssa vetäneet yhtä köyttä kuukautta vaille kuusi vuotta. (Oho! Ei sitä itse hirveästi mieti näitä arkena. :D) Vuodet ovat menneet ohi nopeasti ja nauraen. Jaan arkeni, sänkyni ja kotini parhaan ystäväni kanssa. Ihmisen kenen kanssa voin katsoa Bachelor Suomea (sori Miko), tehdä kahvinpuruista itse selluliitin kuorintahoidon ja unohtaa ympärillä olevan maailman. Nauramme päivittäin kyyneleet silmissä, saamme pienistäkin jutuista hulvattomia – meidän välillämme ei ole muureja.

Jo se, että saan nauraa mieheni kanssa päivästä toiseen on mulle parasta mitä voisin toivoa. Elämän hyvien ja huonojen hetkien jakaminen tärkeiden ihmisten kanssa, on itselleni suurin voimavara joka puskee itseäni eteenpäin ja kelluttaa pinnalla vastoinkäymisten vetäessä pohjaan.

En kaipaa ympärilleni paljoa tavaraa, en paljoa vaatteita. Pärjään vähällä. Se on mulle merkki tasapainoisesta, hyvästä elämästä. Mulla ei ole tarvetta täyttää ostoksilla tai muulla tyhjiötä vaan oon löytänyt uusia voimavaroja, arjen pienistäkin asioista. Siitä rauhallisesta kupista aamukahvia ja puhtaista lakanoista, joiden väliin köllähtää pitkän päivän jälkeen.

Janina Pohja, Tuomiokirkko

Katsoessani lauantaina Arman Alizadin Pohjantähden Alla -sarjan toisen jakson, asunnottomuudesta, jäin sanattomaksi. En voinut ymmärtää sitä todellisuutta, jonka tuhannet suomalaiset ovat kohdanneet. ”-10 astetta on raja, jossa ihminen vielä pärjää lehtien seassa nukkuen. Sen jälkeen on pysyttävä koko yö liikkeessä ettei kroppa kohmetu ja kärsi hypotermiasta.” Olin yksin kotona ja itkin. Jakson loppukohtaus on sanattomanakin yksi voimakkaimmista. Tuijotin pimenevää televisiota, olin hiljaa.

Hyvän elämän mittakaava on kaikille meille erilainen. Monna kirjoitti muutamia viikkoja sitten ajatuksia herättävän tekstin omassa kuplassa elämisestä bloggaajan näkökulmasta. Voin myöntää itsekin asustavani oman hyvän elämäni kuplassa, mutta yrittäen nähdä maailmaa muidenkin silmin.

IMG_1289

Kuvat: Jaana

Sen takia olen sellainen kuin olen. Hymyilevä, positiivinen, onnellinen ja avulias – koska mulla on helvetisti syytä siihen. Ja niin on varmasti jokaisella teistä.

Vai mitä te olette mieltä?

xxo,
Janina

*yhteistyö

Avainsanat: , ,

DREAM

Olen unelmoinut. Heittäytynyt ajatuksen virtaan. Saanut ideoita tulevaisuudesta, jotka on laittanut mut hykertelemään.

Olen alkanut kuuntelemaan intuiitiotani. Uskonut siihen tunteeseen, minkä ensimmäisenä olen kokenut, tuntenut. Olen tehnyt päätöksiä, jotka muokkaavat tulevaisuuttani. Päätöksiä, joita en teille pääse vielä kertomaan, mutta sekin hetki lähenee kokoajan. Ja mä odotan sitä hetkeä!

H37A3490

Unelmoi, uskalla, anna mennä. Elämän kyytiin hyppääminen ei ole aina itsestäänselvyys. Ajattelemme muiden mielipiteitä, muiden reaktioita, meidän rohkeuteemme. Rohkeuteemme olla pelkäämättä kaatumista. Saatamme pelätäkin virheiden tekemistä ja mokaamista, mutta yritämme olla antamatta niille valtaa. Jos jokin tuntuu sillä hetkellä oikealta, on parempi ottaa siitä hetkestä kiinni ja kokea kaikki ne ylä- ja alamäet.

Unelmat eivät toteudu jos niiden eteen ei tee töitä, mutta jokainen unelma on toteutettavissa. Se on suurin sanoma, jonka olen Unelma Itsestä* -valmennuksen ensimmäisen kuukauden aikana sisäistänyt.

Don’t just dream, work hard.

xxo,
Janina

*yhteistyö

Avainsanat: , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: