Muutos – yksi oman elämäni kulmakivistä. Koko maailma muuttuu ympärillä, miksi itse jäisi paikalleen?
Monesti kuulee ihmisten haluavan uutta – uusia kokemuksia, parempaa rahallista tilannetta, uusia vaatteita, tuttuja.. Mitä sitä nyt normaali ihminen voisikaan haluta?
Harmillisen usea kumminkin pelkää muutosta tai riskienottoa. ”Tää on ihan kivaa.” ”Kyllä mä tällä pärjään.”
Varmasti näin, mutta miksi tyytyä nykyiseen kun mahdollisuuksia olisi vaikka mihin?
Oma mielipiteeni on, ettei kenelläkään ole valittamisen varaa tilanteestaan jos sille ei ole itse valmis tekemään mitään. Muutoksen eteen täytyy tehdä töitä, rohkeita päätöksiä ja välillä mokata.
Kun mietin omaa tilannettani muutama vuosi taaksepäin, olen todella muuttunut. Siitä muita miellyttävästä ja epävarmasta tytöstä on kuoriutunut itsevarma ja omien mielipiteidensä takana seisova mimmi. En uskalla enää ”olla yksin” mielipiteideni ja elämäntapani kanssa. Päästäkseni tähän ja saadakseni sen mitä olen halunnut olen luopunut tutuista, ”ihan kivoista” asioista ja lähtenyt mukaan juttuihin vaikka jännittäisi kuinka paljon.
Mieleeni pomppaa yksi kesäinen aamu kun naapurini soitti ja kertoi olevansa lähdössä juuri kentälle juoksemaan. Lähtisinkö mukaan?
Olin muutaman sekunnin hiljaa ja niiden aikana taisin käydä jokaisen tekosyyn läpi millä voisin jäädä kotiin katsomaan Täydellisiä Naisia. Samalla kun halusin niin kovasti mennä, pelkäsin nolaavani itseni. Eihän mulla ollut juuri minkäänlaista juoksutaustaa kun hänellä kokemus juurtaa nuoruuteen ja kisoihin asti. Jostain, en vieläkään tiedä mistä, tuli päätös lähteä. Alle viidessä minuutissa kamat niskaan ja ulos.
Päätös lähteä taitaa olla tämän vuoden yksi parhaista päätöksistäni ellei paras. Kyseisestä henkilöstä on nopeasti tullut yksi läheisimmistä ystävistäni ja en voisi kuvitellakaan elämää toisin.
Elämäni tähän asti suurin ja ”hulluin” päätös oli vaihto-oppilaaksi lähtö. Englannin osaamiseni oli lähtiessäni 5/6 arvosanalla eli käytännössä osasin juuri sanoa ”My name is..” Tuo vuosi on ollut paras elämänkoulu. Siellä ei ollut tuttuja, kukaan ei puhunut suomea tai tarvinnut ystävyyttäni. Oli avattava suu ja unohtaa kielioppivirheiden pelko, jotta saisin ystäviä. Itsenäistyin, rohkaistuin ja kaiken tämän lisäksi kielitaitoni huitelee nykyään 9/10 välissä.
Tulevan vuoden aikana muutoksia on tulossa paljon. Elämä rullaa kokoajan oikeampaan suuntaan, enkä voisi olla tyytyväisempi.
Kaikista aikuisin ja jännin muutos, tai oikeastaan elämänvaihe alkaa loppuvuodesta kun alamme etsimään omaa asuntoa. Kyllä, siis ihan ostettavaksi. Olen aivan täpinöissä ja haluaisin jo päästä näyttöihin kiertelemään! :)
Omat treenitavoitteet ovat myös korkeammalla kuin koskaan. Odotan itseltäni seuraavan puolen vuoden aikana paljon kehitystä ja ”kurinalaista” eloa. Tämänhetkinen kroppa jätetään historiaan ja tehdään töitä sen unelmavartalon eteen. Kukaan tai mikään ei tee sitä puolestani vaan omien tapojeni pitää muuttua, vielä enemmän kuin tähän asti. Se ei välttämättä kokoajan tule olemaan ihanaa ja ruusuilla tanssimista, mutta lopussa jokainen ”kituutettu” hetki tulee olemaan sen arvoinen.
Päästäkää irti tutusta ja turvallisesta, ei se ole täyttä elämää. Napatkaa kiinni mahdollisuuksista ja toteuttakaa unelmia. Olkaa rohkeita! Elämässä ei tarvitse miellyttää ketään muutakuin itseään.
Näillä mietteillä on hyvä startata maanantai sekä uusi, mielenkiintoinen työ!
Hyvää alkanutta viikkoa! :)
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 