Avainsana-arkisto: elämänmuutos

Uskallatko olla oman elämäsi herra?

Mitä haluat elämältäsi? Mistä nautit? Minkälaista polkua kuljet? Onko se sinun vai ympäristösi valitsema? Olisikin niin helppoa aina uskaltaa rikkoa ennakko-oletuksia ja käsityksiä. Lähteä rakentamaan omaa polkua – sellaista mitä kukaan ei ole vielä kulkenut eikä tule kulkemaankaan. 

Viime viikolla hierontapöydällä maatessani radiosta soi kappale, jonka olin toki aikaisemminkin kuullut mutta vasta siinä hetkessä kuuntelin ja sisäistin sanoituksen. ”Jos tämä ois iltani viimeinen, osaisinko olla onnellinen? Muistinko olla itseni herra tänäänkin?” Itseäni on paljon mietityttänyt oman elämäni suunta. Olenko kulkemassa minulle oikeaa polkua?

DSC_0841

Yksi suurimmista tämän hetkisistä kysymysmerkeistä on opintoni. Ne, jotka eivät vielä tiedä, olen vuoden opiskellut Haaga-Heliassa kansainvälistä liiketaloutta. Olen ollut tyytyväinen koulupäätöksestäni, muistan kuin eilisen sen puhelun kun sain varasijalta kutsun kouluun. Onnen kyyneleet vierivät poskiani pitkin, tulevaisuuden epävarmuus olisi hetkeksi tasapainottumassa. Mutta miksi liiketalous, sitä olen pohtinut viimeisen vuoden aikana. Yleispätevä koulutus, joka ei varmasti missään tapauksessa mene hukkaan. Opiskelu tapahtuu englanniksi, joka oli itselleni yksi tärkeimmistä ”vaatimuksista”. Miltei täydellinen opiskelupaikka siis. Silti jokin kaihertaa mieltäni.

Opiskelua koskevilla päätöksillä on iso paino elämänpolulla. Jo yläasteen jälkeen pitäisi tietää lukion tai ammattikoulun välillä – mahdollisuuksia myös tuplatutkinnon suorittamiseen löytyy. Yhdeksäsluokkalaisen Jannin ajatustenjuoksu ei ollut hääviä, päätös lukioon jatkamisesta tuli automaattisesti – jatkoivathan sinne ystävänikin. Ei minulla tuolloin ollut (eikä kyllä vieläkään ole) aavistustakaan mitä tulevaisuudessa haluaisin tehdä. En ollut kuin esimerkiksi yksi serkuistani, joka on pienestä pitäen halunnut lääkäriksi. Unelma-ammatit ovat itselläni vaihdelleet kuin tuulen puuskat. Eläinlääkäristä lentoemännäksi ja lumilautailijaksi.

Tunnen olevani hieman hukassa ja keväällä punnitsinkin oman Academic advisorin kanssa liiketaloudesta Vierumäelle liikuntapuolelle vaihtamista. Onhan yksi suurimmista intohimoistani fyysinen sekä henkinen hyvinvointi. Pidän muiden auttamisesta ja olen erittäin kiinnostunut ravintoasioista laajalti. Olisinko siis sataprosenttisen soveltuva, luultavasti kyllä. En ole tästäkään varma ja siksi jatkanutkin liiketalouden kanssa. Toivon kovasti, että toinen vuosi tuo mukanaan erilaisia kursseja, jotka johdattelevat erikoistumisaloihin. Tai helpotusta päätökseen, jatkaako vai eikö jatkaa. Tiedän tulevaisuudessani haluavani työskennellä sporttialalla. Millä tavoin? Sitä etsin.

DSC_0862

Olenko onnellinen tällä tiellä? Opintoepävarmuuksienkin jälkeen, ehdottomasti. Uskalsinhan neljä vuotta sitten tehdä täysjarrutuksen, tarttua elämäni rattiin ja tehdä täyskäännöksen. Pienin askelin, hieman häpeä kyyryssä, aloitin treenamaan = löysin hetken kadoksissa olleen elämänilon, jonka siivittämänä olen tehnyt hyviä sekä huonoja päätöksiä. Olen ottanut takapakkia, epäonnistunut 100-0 sekä edistynyt aimoharppauksin. Riskejä on otettu työttömyydestä naurunalaiseksi joutumiseen. Tuloksena on ryhdissä – muutoksistaan ylpeänä – seisova nainen. (Kehtaako itsestään edes sanoa näin?)

Jos en vuosia sitten olisi uskaltanut ottaa leap of faith en tiedä missä olisin. En varmastikaan painamassa täysiä bodyfitness-unelmani perässä. Tai tehnyt juuri ennen opintojen alkua päätöstä ostaa omaa asuntoa. Välillä on kausia, jolloin olen oman elämäni Selviytyjä, mutta pystyn seisomaan päätösteni takana sataprosenttisesti ja pidän siitä.

Oletteko te tehneet elämässänne täyskäännöksiä? Uskaltaneet valita tien, jota esimerkiksi vanhempanne eivät ole odottaneet? Minkälainen fiilis päätösten teosta on tullut? 

xxo,
Janina

 

Avainsanat: , , , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: