Avainsana-arkisto: itsevarmuus

Rakastunut itseeni

Mitä näet katsoessasi peiliin?

Mä olen alkanut näkemään kaikkea hyvää. Olen huomannut hymyileväni meikittömille kasvoilleni. Se on suuri saavutus, melkein kuin ihme. Moni teistä tietääkin, että olen aina kärsinyt iho-ongelmista, aknesta. Se pirulainen on verottanut itsevarmuuttani pitkään, mutta viime vuonna alkanut vauvanaskelin tapahtuva paraneminen on saanut itseni varmemmaksi.

Viihdyn ilman meikkiä. Oloni on huolettomampi ilman kerroksia. Olen monesti miettinyt tuleekohan koskaan sellaista päivää, että olisin töissä ilman meikkiä. Nyt olen alkanut olemaan siellä ilman meikkivoidetta, koska ihoni tuntuu paljon kevyemmältä ja terveemmältä. Tunnen olevani täysin itseni, enkä kaihda katsekontakteja peläten toisen arvostelevan ihoni kuntoa. Ripsiväri ja aurinkopuuteri, niillä olen pärjännyt muutaman kuukauden – valmistautuminen minne vain on nopeutunut.

Peilistä näkyy muutakin kuin kasvot. Sieltä näkyy vartalo, joka ei ole täydellinen. Ei ole täysin sellainen jossa parhaiten viihdyn, mutta tiedän päivittäin tekeväni valintoja paremman olon suhteen. Se riittää minulle. Arvostus kroppaani kohtaan on noussut kohisten. Olen pistänyt sen läpi hurjien vaellusten ja myrskyjen, siltikin se seisoo vahvana ja suorana paikallaan. Se pitää minut liikkeessä, suojaa osumilta ja jaksaa enemmän kuin uskon.

Moni, kuten minäkin aikaisemmin, toivoin kapeita jalkoja. Kirosin monesti leveät reiteni, mutta kuinka ollakkaan rakastan reisiäni – isoja ja vahvoja tukkeja, jotka jaksavat ponnistaa mieheni maasta useaan otteeseen. Vahvat jalat ovat kuin vartalon perusta, voimanlähde, ja niiden avulla kykenen mm kantamaan ja nostamaan painavia asioita. Olen onnellinen ja kiitollinen kropastani, josta olen nyt oikeasti alkanut pitämään myös huolta, sillä sitä se ansaitsee enemmän kuin koskaan.

Olen rakastanut itseeni uudemman kerran – sen parempaa tunnetta saa etsiä.

xxo,
Janina

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Smile is the best makeup a girl can wear

Olen kovin onnellinen. Antibioottikuuriani on omien laskujeni mukaan jäljellä enää 10 päivää. Kuinka nopeasti on voinutkaan 80 päivää mennä? Ihoni kunto on parantunut todella hyvin. Se on pehmeä ja kuulas – aivan kuin en olisi aikaisemmin aknesta kärsinytkään. 

Aikaisemmin uusia finnejä saattoi yön aikana putkahdella useampiakin. Päivät olivat inhottavia sillä näihin kasvojen alueisiin koskiessa sattui. Eikä ihme, onhan finnit tietynlaisia tulehduksia. Kuurin aikana uusia näppyjä ei ole tullut nimeksikään. Stressaavien päivien, kuukautisten ja herkkupäivien aikana yksi tai kaksi, mutta nekään eivät ole olleet kipeitä!

Vanhat aknearvet loistavat edelleen punaisina, mutta ne haalenevat vuosien saatteessa. Samanlailla kuin polvileikkausarpeni. Jos en anna niiden häiritä, miksi antaisin kasvojeni arpien? Olen päässyt varmasti pahimmasta tavastani eroon; naamani repimisestä. Näpyt ja arvet häiritsivät joten pakkomielteisesti puristelin niitä. Tällä hetkellä ainoa syy kasvojeni koskemiseen on ihoni silitys. En pysty uskomaan sitä miltä se tuntuu. Jos en tietäisi, en uskoisi itseni kärsineen huonosta ihosta. 

Minua pelottaa kuurin jälkeinen aika. Mitä ihoni kunnolle käy? Palaako se samaan kuntoon kuin mistä lähdin? Vai pahempaan? Olen optimismi, joten yritän ajatella positiivisesti mutta tulevaisuus jännittää. 

DSC_0672

Olen viihtynyt ilman meikkiä paljon enemmän. Taisin koko tenttiviikon käydä koulussa ilman, sillä olin joko tulossa tai menossa treenaamaan tenttien jälkeen. Enkä hävennyt. Katsoin ihmisiä silmiin ja hymyilin. Olen ylpeä itsestäni. 

Olen ylpeä myös teistä. Olen saanut yhteydenottoja kiittäen rohkeudestani puhua nolosta ongelmasta julkisesti. Monet ovat rohkaistuneet itsekin ihotautilääkärin luokse hakemaan apua. Yhdessä tälläisistäkin asioista on helpompi selvitä, joten jatketaan kokemusten jakamista ja toistemme auttamista. 

xxo,
Janina

Avainsanat: , , , , ,

Valoa tunnelin päässä – aknen taltuttaminen

Viime perjantaina pääsin vihdoin käymään ihotautilääkärillä. Kiitos teidän avoimien kokemuksien ja rohkaisevien sanojen. Te, jotka ette ole aikaisempaa postaustani nähneet voitte käydä lukemassa sen täältä.

Olin varannut ajan tuttuun Terveystaloon. Siellä hoidan jokaisen ongelmani, oli kyseessä sitten polven vihlomista tai flunssaa. Olen aina ollut heidän palveluihinsa tyytyväinen, joten uuden lääkärin kokeilukynnys oli matalampi. 

IMG_6707

Jännitin käyntiä melko paljon. En halunnut kuulla kuinka huonoon kuntoon olin antanut ihoni mennä. Vaikka teidän kokemukset Roaccuta-kuurista olivat suurimmaksi osaksi pelkästään positiivisia, minimaalisilla sivuvaikutuksilla, pelkäsin löytäväni tuon reseptin kourastani. Miten kehtaisin mennä töihin, kouluun tai treenaamaan jos kasvoni kukkisivat pahemmin kuin koskaan? 

Sukunimeni kaikuu käytävillä, on minun vuoroni astua vanhemman lääkärin vastaanotolle. En ole meikannut aamulla ollenkaan, jotta iho olisi helposti tutkittavissa. Diagnoosi on yllättävä akne. Onnekseni lääkärillä on positiivisiakin uutisia. Suurin osa kasvojeni punoittavista kohdista on arpia. Punoitus johtuu uudistuvasta ihosta, joka on vielä paranemisvaiheessa. Arpien kohdalta pintaverisuonet kuultavat läpi sillä iho on ohuempaa. Ihon uudistuessa arvet haalenevat. Ainoa negatiivinen puoli on parantumisen hitaus. Toisaalta slow progress is better than no progress. Eikö vain? Älkää siis rakkaat heittäkö kirvestä kaivoon! 

Lääkäri määräsi itselleni kolmen kuukauden antibioottikuurin, Apocyclinia. Sen vaikuttavana aineena on tetracyclin, jonka sivuvaikutuksiin kuuluvat pahoinvointi ja oksentelu. Antibiootin lisäksi sain iholle levitettävää voidetta, Skinorenia. Sen vaikuttavana aineena toimii atselaiinihappo, joka estää aknea aiheuttavien bakteerien kasvua. Molempia tulisi käyttää aamuin illoin. 

DSC_0191

Aloitin molemmat kuurit maanantaina, sillä oma järjestelmällisyyteni menisi sekaisin jos olisin aloittanut lauantaina. Pää ei pysyisi mukana. Ainoa, ehkä tärkein, asia joka kyseisen antibiootin kanssa pitää muistaa on maitotuotteiden käyttö. Niitä ei saisi syödä kaksi tuntia ennen eikä kaksi tuntia pillerin jälkeen, sillä ne heikentävät lääkkeen imeytymistä. Rakas puuro-raejuusto aamupalakomboni astui siis sivuun ja tilalle astui kananmunat – myös iltapalalle. 

Tiistaina kouluun lähtiessäni iski ensimmäinen pahoinvointi kohtaus. Hyvin lievä, mutta kohta tulee oksennus -olotila ei ole milloinkaan helppo. Uskon, että raitis ilma on paras apu näihin hetkiin. Katsotaan päivä kerrallaan minkälainen olotila on. 

Alkuvuosi tuntuu olevan itselleni lääkekuurien juhla-aikaa. Polven kuukauden mittainen tulehduskipulääkekuuri loppui muutama viikko sitten. Nyt sain syötäväkseni tämän. Toisaalta, jos kolmen kuukauden päästä näen peilistä kirkkaat ja puhtaat kasvot, tämä syöminen on ollut sen arvoinen. On aika päästä näistä kahleista eroon. 

Mitä muuta teen ihoni eteen?

  • Kuorin aktiivisemmin kuin ennen.
  • Sinkkiä 45 yksikköä päivässä.
  • D-vitamiinia 100 yksikköä päivässä.
  • Kahvin vaihtaminen vihreään teehen. (Aamukahvista en kuitenkaan luovu!)
  • Suolasaippuan etsiminen ja kokeileminen. 
  • Lakanoiden vaihto useammin kuin ennen! 

IMG_5647

Olen kiittänyt teitä varmasti jo tuhannen kertaa, mutta en luultavasti pysty kiittämään tarpeeksi. Olen jo nyt hieman varmempi ihoni kanssa, sillä uskon että tulevaisuudessa se näyttää paremmalta. Olen ottanut askeleen oikeaan suuntaan paikalla olon ja epävarmuudessa kierimisen sijasta. Kiitos. 

xxo,
Janina

Avainsanat: , , , , , ,
%d bloggers like this: