Avainsana-arkisto: mielipide

MITÄ KUULUU, NUORISO?

Mitä nuoriso? Mitä teille kuuluu? Onks kaikki hyvin? Mikä teitä ohjaa käyttäytymään näin? Oireiletteko, koska ette saa omilta vanhemmiltanne riittävästi huomiota? Ovatko he alati töissä tai kiinni puhelimissaan? Sen takia säkin oot? 

Mua pelottaa teidän näkemys tästä maailmasta. En pysty ymmärtämään käytöstänne enkä teidän näkökulmaanne. On täysin ok elää young, wild and free. Niin mekin elettiin. Juotiin siideriä salaa, kiipeiltiin katoille ja kokeiltiin rajoja – elettiin siis normaalia nuoren ihmisen elämää.

Kasvaminen voi olla aikamoista rikkinäisen kompassin kanssa suunnistamista. Kuljetaan eteenpäin, eksytään polulta, otetaan hetki lepoa ja jatketaan kulkemista – kehittymistä – ja yht’äkkiä olemmekin löytäneet uuden polun. Ehkä tekin olette vain hukassa. Enemmän kuin me. Maailma on muuttunut ja tuntuu vaativan meiltä kaikilta nopeasti enemmän. Opiskele, pääse heti alasi töihin, matkusta, nuku, liiku, syö, perusta perhe, äläkä hymyile passikuvissa.

Hukassa ollessa ei kuitenkaan kannattaisi polttaa siltoja ihmisiin, joilla olisi mahdollisuus korjata se kompassi. 

”Ime munaa!”, ”haista vittu”, ”mitä säkin luulet tekeväs”, ”mä näytän tän videon mutsille.” Toivoisin kovasti, että näyttäisitkin koko videon niin että vanhempasikin näkisivät minkälainen heidän jälki polvensa on. Ei omena kauas puusta putoa -sanonta ei varmasti lämmittäisi siinä vaiheessa kenenkään sydäntä. Teidän käytöksenne tulee kostautumaan jossain elämän vaiheessa, joten miettikää nyt, ennen kuin viette hommat liian pitkälle.

Janina Pohja, Fit Times, bloggaaja, nuoriso, nykymaailma, mielipide, mielipidekirjoitus, syksyKuva: Katarina

Hitto kun tietäisitte kuinka paljon potentiaalia teissä piilee. Potentiaalia vaikuttaa asioihin. Potentiaalia lopettaa niin monet vääryydet, tehdä tästä maasta ja maailmasta parempi paikka itsellenne sekä muille. 

xxo,
Janina

KOMMENTOI

Avainsanat: , , , , ,

AIVAN (KISA)TURISTINA

Olympialaiset ovat vieneet mukanaan. Oon aina ollut penkkiurheilija, mutta nämä pariviikkoiset kisat ovat saaneet mut sohvalle enemmän kuin aikaisemmin. Tai sitten oon vaan vaihtanut muut sarjat Olympialaisiin.

Suomalaiset kisaturisteina. Ehkä yksi kiihkeimmistä puheenaiheista minkä tahansa arvokisojen aikana. ”Miksi nuo lähetetään tuonne kun tulosta ei tule? Millä ne on sinne päässeet? Eihän näistä ole mihinkään! Putoavat finaaleista ja jo välieristäkin pois. Ei mitaleja, vaan turhaan eläteltyjä toiveita.” 

Ehkä se olen vain minä, mutta mielestäni on erittäin tärkeää, että, oli tulokset mitä tahansa, suomalaisia on jokaisissa arvokilpailuissa mukana mahdollisimman paljon. Kuvittellaanpas tilanne, jossa kilpailuissa ei olisikaan yhtäkään suomalaista. Eihän meidän urheilijoilla olisi minkäänlaista mahdollisuutta kehittyä tai, rise up to the challenge eli nousta haastetta vastaan. Eivät he ole turisteina siellä, he ovat haastamassa itsensä, kehittämässä itseään ja luomassa tärkeitä suhteita – nimittäin he tarvitsevat ulkomaisia vastuksia kehittyäkseen maailman kärkeen.

Yksi suomalaisista urheilijoista totesi pystyvänsä mihin tahansa. Hänellä on uskoa itseensä, voimiinsa ja taitoihinsa. Suomalaisten reatkio tähän oli lyttäävä. Kuka sä oikein luulet olevasi? Ei susta ole kuitenkaan mihinkään. Mitä helvettiä ihmiset ajattelevat? ”Näillä sanoin tuemme urheilijoita ja vahvistamme heidän henkistä kanttiaan, koko maa on heidän takanaan! Do your best! Anna mennä!”

Suomi on sontainen maa kun puhutaan toisten kannustamisesta, toisiin uskomisesta. Pessimisti kansakunta ei ainakaan pety, mutta onnistumisen tullessa se huutaa yhteen ääneen ”Me niin tiedettiin ja uskottiin, koko kansan oma onnistuja!” 

Olympialaiset, Rio 2016, suomalainen, urheilija, kisaturisti, mielipide, kannustus

Katsoin aamusta yleisurheilun yön kisoja, joissa oli muutamia suomalaisia edustajia. Kahta suomalaista haastateltiin ja molempien haastattelun alkoivat haastattelijan todetessa ”olet varmasti pettynyt..” Se on täysin suomalainen tapa aloittaa urheilijan haastattelu. Mitäs sitä kysymään toisen fiiliksistä tai ajatuksista vaan päättää jo itse, että urheilijan täytyy olla pettynyt. Juosta nyt henkilökohtainen sekä Suomen ennätys ja edustaa maatamme hyvin, täyspettymys. Kisaturisti.

Kisaturisti on ihminen, joka ei tiedä kuinka kisoissa käyttäydytään. Se on tämän päivän uutisten mukaan brasilialainen katsoja, joka buuaa toisen kansallisuuden kilpailijoille kilpailun sekä mitalien jaon aikana. Siis täysin ääliö.

Seuraavan kerran kun suomalainen lähtee edustamaan meitä, iloitse siitä, että meillä on urheilijoita, jotka pystyvät rikkomaan kisarajoja. Urheilijoita, jotka kaikkien vastoinkäymistenkin jälkeen uskovat mahdollisuuksiinsa. Urheilijoita, jotka kaipaavat jokaisen meistä kannustusta. Yhtenä rintamana meillä on mahdollisuudet parempaan kuin kahlitsemalla muut ennakkoluuloihin.

Rakkautta ja kannustusta.

xxo,
Janina

KOMMENTOI

 

Avainsanat: , , , ,

MINKÄLAINEN ON HYVÄ VALMENTAJA?

Ja mistä sä maksat?

Oon mielenkiinnolla seurannut sivusta keskustelua ja tarinoita personal trainereista ja valmentajista. Oon kuullut niin älyttömiä kauhutarinoita, jotka saa mut miettimään minne katosi maalaisjärki? Jos maksaa itsensä kipeäksi ohjauksesta, jonka aikana alkaa voimaan huonommin, ei saa valmentajaa kiinni tai ohjelmia ei päivitetä kuten kuuluisi – mikä saa ihmisen jäämään?

Oletuksena on, että hyvä valmentaja maksaa – ei välttämättä ole alansa kallein, mutta ei todellakaan edullisin. Miksi? Koska valmentajan työ ei ole 9-17 toimistoduunia. Se on ympärivuorokautista läsnäoloa, valmiudessa oloa. Siitä kuuluukin maksaa. Halvemmalla saat valmentajan, joka tekee katoamistemppuja – ei ilmesty sovittuihin tapaamisiin, kiertelee vastauksia tai jättää vastaamatta kokonaan.

On sääli, että ahneet ja ajattelemattomat valmentajat jättävät paskan maun suuhun ja pilaavat muiden maineen. Mielestäni, jokaisen tällaisen ihmisen nimi pitäisi jakaa muiden tietoon – ihan vain siksi, ettei kukaan muu lankeaisi heidän temppuihinsa.

Olen itse ollut valmennettavana viimeiset kolme vuotta. Siihen on kulunut tuhansia, hyvin sijoitettuja euroja. Uskon vakaasti jokaisen omaan terveyteen satsatun euron maksavan itsensä hyvillä koroilla takaisin – opin ravinnosta, itsestäni, kehostani ja pidän siitä huolta, näin säästän tulevaisuuden lääkärilaskuista. Ja sen takia en minä, eikä miehenikään, ole valittanut maksetuista laskuista. En ole valittanut laskuista, mutta olen välillä miettinyt mitä vastinetta rahalleni saan.

IMG-20150813-WA0108

Liukuhihna on liukuhihna ja tuntuu, että olen itsekin ollut osa sitä. Vain pieni hiutale leijumassa pyörteissä muiden hiutaleiden seassa. En ole katkera, olen ollut nuori, sinisilmäinen ja ymmärtämätön. Kun valmentaja kysyy hieman suunnitellun kisadieetin alkua, kisaatko sittenkin keväällä vai syksyllä, pitäisi tuntosarvien nousta pystyyn. Mitä täällä tapahtuu? Kun ruokavaliosta löytyy kerta toisen jälkeen maitotuotteita, vaikka et niitä syö, pitäisi havahtua ajattelemaan. Kun kuulet, että samat ohjelmat kiertävät valmennettavalta toiselle, pitäisi ymmärtää, että sinulle ei anneta sitä, mistä maksat.

Hyvä valmentaja tietää omat rajansa. Ymmärtää, kuinka monta valmennettavaa hänellä voi samaan aikaan olla ilman, että narut menevät solmuun ja mielessä pyörivät vain hätäuloskäynnit. Hän kuuntelee ja on tavoitettavissa, eikä vastaa viesteihin monia päiviä lähetyksen jälkeen. Viesteihin ja kysymyksiin saadut ammattimaiset ja kärsivälliset vastaukset rohkaisevat jatkamaan kyselyä.

Huonoa valmennussuhdetta ei kuitenkaan voi automaattisesti laittaa valmentajan syyksi, vaikka nopeasti niin tehdäänkin. It’s a two way street. Luottamussuhde syntyy, kun molemmat osapuolet ovat rehellisiä, avoimia ja aktiivisia. Oletko syönyt ohi sovitun ruokavalion? Kerro siitä. Onko treenejä jäänyt tekemättä? Kerro siitä. Tuntuuko jokin kohta huonolta? Kerro siitä. Sinä saat mitä pyydät, joten kommunikoi ilman muureja.

ValmentajaSI on sinua varten.

Tällä hetkellä saan juuri sitä mitä haluan: läsnäolevan, välittävän ja keskittyvän valmentajan. Treeniohjelmat tehdään minun toiveiden mukaisesti, ruokaohjelmat sisältävät vain niitä ruoka-aineita, joita haluan syödä. Olen oppinut kommunikoimaan, kertomaan siitä viime viikkoisesta kun joka päivä söin jotain herkkua. Puhumattakaan siitä hätäisestä irtokarkkipussista, jonka piti antaa energiaa ja piristää lamaantunutta.

Valittaessa valmentajaa etsi palautteita hänestä. Tarkkaile, tarkasta ja kysele. Älä tyydy, mutta älä odota epärealistisia tuloksia. Jos kohtaat valmentajan, joka kertoo sinulle suoraan ettei kisaunelmaasi pysty toteuttamaan alle vuodessa tai ettei tiukka bikinikunto tule kuukauden pikadieetillä ja jos hän vielä perustelee nämä järkevästi – pidä hänestä kiinni. Hän arvostaa terveyttäsi ja miettii parastasi.

Parhaassa tapauksessa löydät vierellesi ihmisen, jonka tukemana jokainen elämän osa-alueesi paranee. Valmentaja on nimittäin muutakin kuin musterivit paperilla. Hän on henkinen tuki, jonka avulla kohtaat haasteet selkä suorassa, arvostat itseäsi enemmän ja näin parannat elämäsi jokaista osa-aluetta.

xxo,
Janina

KOMMENTOI TÄSTÄ

Avainsanat: , , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: