First My Mother, Forever My Friend

Olen huomannut, että tästä pitkästä sairaslomasta on ollut itselleni todella paljon hyötyä. Olen kerennyt ajattelemaan asioita kunnolla, löytämään uudet näkökulmat asioihin ja saanut niihin paljon selkoa. Aikaisemmin olin niin kiireinen treenauksen ja työni välillä ettei iltaisin jaksanut juurikaan tehdä muutakuin maata sohvalla ja tuijottaa telkkaria.

Eilen illalla sitten taas ymmärsin jotain mitä en välttämättä ole ihan kokonaan hahmottanut aikaisemmin..
ÄITI ON MUN PARAS YSTÄVÄ!! Ja niin se tulee aina olemaan. Välillä tuntuu että pääni ei olisi paikallaan ilman äitiä.

Varsinkin nyt, hiukan vanhempana suhteemme on kehittynyt paljon paremmalle tasolle. Vielä kotona asuessa tuntui, että äiti on aina vain tiellä, kyselee turhia ja jakaa hölmöjä neuvoja. Olen nyt vuoden asunut omillani, kihlattuni kanssa, ja huomaan soittelevani äidille melkein muutaman tunnin välein.
Äiti on aina ensimmäinen kenelle soitan jos jotain tapahtuu. Sen ei tarvitse olla mikään päivän mullistava asia. Puhumme kun pääsen töistä, pääsen lääkäristä, käyn kaupassa, luen artikkelin… Välillä tuntuu hölmöltä ”taas” soittaa, mutta soitan silti. :)

Muistan teinivuoteni, jolloin tuntui aina olevan jotain salailtavaa. Aina piti hieman valehdella ja nopeasti jäätiin omaan valheidenpyörään josta ei helposti päässyt pois. On ihanaa kun ei tarvitse peitellä mitään, puhuu vain täysin rehellisesti ja sanoo asiansa suoraan, niinkuin olisi aina pitänyt pystyä tekemään. Kai väite ”äiti ei kuitenkaan ymmärrä” kuuluu nuoruuteen. Oisinpa vain tiennyt silloin, että kukaan ei ymmärtäisi paremmin kuin hän.

Tämänkin projektinkin aikana äiti on ollut tukena. Hän kävi hakemassa minut sairaalasta leikkauksen jälkeen noin 00:30 vaikka töihinmeno oli edessä kuuden aikaan aamusta. Äiti on käynyt kaupassa, tullut monet kerrat käymään, tuonut aina mukanaan isoja lehtipinoja, kirjoja.. Jumppapallon!

Äiti on kuin Wonderwoman, esikuva. Hän hoitaa kaiken, aivan kaiken ja aloitti vielä päälle käymään jumpassa! Jos hän pystyy siihen, niin pystyn minäkin.


Minkälainen sinun suhteesi on äitiisi? Vai onko isäsi vanhemmista lähempi? 

I love my Mother.
xxo,
J

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: