Huomenta!
Tiedättekö mitä? Tänä aamuna ei ollut helppoa mikään. Herätyskello soi itsevarmasti seitsemän pintaan.. Snooze -painike oli taas ystävä. Ei huvittanut, väsytti, lihaksia särki, päätä särki vähän, ulkona on harmaata.. Otti päähän todenteolla!
Vähän ennen kahdeksaa otin itseäni niskasta kiinni. Nousin, puin, vähän raejuustoa naamariin ja lähdin tallustamaan kohti kuntosalia. Ajattelin itsekseni ”äh, poljen alkulämpäks vähän pyörää ja treenaan jalan, lähen sit kotiin, en jaksa.”
Päästessäni salille, olin yksin. Ei ketään, missään. Salin kaiuttimista soi rauhallinen musiikki, voih, kuinka mukavalta tuo aulan ympyräsohva tyynyineen näyttää! Ei auttanut. Omat musiikit äkkiä korviin pauhaamaan ja Niket jalkaan – askeleesta tuli kummasti kevyempi. Pyörän selkään ja sen jälkeen jalkatreeniä. JES. Fiilis alkoi olemaan kohillaan, mutta kotiinlähtö hiipi kuitenkin ajatuksiini..
”Okei, teen ylätaljassa hieman että saan selässä tuntumaan ja sit lähden”
”Kyllähän mä nyt treenaan vielä noi yhden käden soudut ja lähden kotiin”
”Oon melkeen valmis selkätreenistä, vähän supermiehiä vielä ja lähden”
Kotiinlähtö tuli mieleeni melkein jokaisen liikkeen jälkeen, mutta jostain alitajunnasta sain jokaisen liikkeen jälkeen enemmän puhtia ja halua treenata. Loppujen lopuksi kello lyö 10. Olen ollut salilla 1,5 tuntia. Olen kuntouttanut ja treenannut jalkoja sekä järkyttänyt kehoani selkä- ja hauistreenillä kotiinlähdön sijasta.
Viimeisiä rutistuksia tehdessäni, mieli vaelsi laukussani odottavaan palkkariin. Muutama vielä ja saisin tuon ihanan mansikanmakuisen juoman käsiini!
Salilta lähtiessäni mietin, mitä reittiä kuljin tullessani.. En muistanut. Nauratti. Olin niin unessa vielä, että hyvä etten unissakävellyt. Tärkeintä kumminkin oli, että löysin perille! :)
Mikään ei korvaa treeninjälkeistä tunnetilaa, on kuin toisessa maailmassa. Tämä aamu on osoitus, taas kerran, siitä että vaikka kuinka väsyneenä laahustaisin salille, fiilis sen jälkeen on sen arvoinen!
Ottaako päähän? Salilta löytyy apua. Ilmaista terapiaa. Ilmaista energiaa.
Endorfiiniaddikti kuittaa ja valmistautuu työpäivään!
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 
Mulle kävi samalla lailla tänään! Menin salille ja laiskasti sinä vähä lämmittelin. Tein vähän yläselkää laitteella ja ei yyhtään huvittanut.. mietin jo että pitääkö mennä tohon sohvalle vaan pötköttelemään. Mutta sitte menin tekemään rintaa, selkää, rintaa, selkää eikä se into meinannu loppuakkaan! Piti lopettaa kesken kaiken etten myöhästy koulusta :-D Hyvä yläkroppatreeni tuli kyllä aikaiseksi vaikka pari kivaa liikettä olsiin voinu vielä lisätäkkin! :)
TykkääTykkää
Ihanaa, että joku on samassa jamassa! Tai ei ihanaa, mutta helpottavaa kuulla! :) Hyvä me, loppuun asti vaan, vaikka kuinka ottais päähän! Sieltä se hyvä olo kuitenkin loppupeleissä tulee ;)
TykkääTykkää