Tänään ja eilen on ollut ehkä huonoimmat salipäivät mies muistiin. Eilinen polvenkuntoutustreeni vielä kulki ihan ok, mutta hyvä fiilis jäi hieman puolitiehen. Tämän aamun kaavailtu selkä-hauistreeni sucked ass senkin edestä.

Heräsin ja puin päälle reippaasti, kotona oli vielä malttamaton olo päästä kokeilemaan taas rajojaan. Selkä ja hauis kun ovat alkaneet vastaanottamaan rääkkiä kokoajan paremmin. Alkuun crossarilla lämpöä kroppaan ja innokkaana ylätaljaan. Selkäliikkeet menivät kaikki jopa melkein nappiin ja ylätaljassakin päästiin uusiin lukemiin. Kunnes hauisliikkeiden vuoro.. Katsahdin kelloon ja selkäliikkeissä olikin vierähtänyt suunniteltua enemmän aikaa, kiire alkoi kolkuttamaan.. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin kiire!

Siinä sitten hauiskääntöä tangolla ja keskitetysti käsipainoilla.. 21s – yks tehokkaimmista hauisliikkeistä ja melkein lemppareista, meni ihan kivasti. Alitajunnassa kuitenkin oli jo kellonajan nähdessä ärsyyntyminen nostanut päätään, joka sitten hakkasi bongorumpua kiljuen lopputreenin huonoudesta. Fiilis oli poissa, liikkeet eivät tuntuneet. Suoraan sanottuna ”meni pata jumiin, kuten tapaan sanoa.

Kävelin aulaan ja olin valmis lähtemään. Pyyhe lensi kaappiin musiikkivälineiden kanssa. Istahdin alas ja yritin keräillä itseäni. Yhden setin kävin kokeilemassa ja tulin tulokseen, että parempi lähteä kotiin. Jos ei kulje, niin ei kulje. Ärsyttäköön nyt, mutta ensi kerralla paremmin.

Kuitenkaan en kadu treeniä, milloinka sitä katuisi.
Pitkä työpäivä edessä, jonka jälkeen illan kruunaa illallinen rakkaan ystävän seurassa. Hihii, ehkä tästä tuleekin kiva päivä. :)

Miten teidän treenit on sujunu?

xxo,
Janina

– Posted using BlogPress from my iPad