JANINA MICHAELA

Kirpaakkaa iltaa kaikille!
Koko sunnuntain olen kökötellyt töissä nauttimassa ihanien työkavereiden hymyistä ja asiakkaiden vaihtuvista mielialoista. Jokatoinen näyttää nauttivan jouluostoksista ja -fiiliksistä, kun taas jokatoinen hätäilee naama rytyssä. Miten teidän Joulu-fiilikset?

Itselläni on erittäin rauhallinen olo. Lahjat on hankittu, vapaapäivistä nautittu ystävien kanssa. Huomenna vielä töiden loppurutistus 745-12, josta ponnahdan salille ennen ruokapöytään istumista. Kaksi vuotta sitten alkanut kuntosali-hurahdukseni toi mukanaan perinteen: jouluaaton jalkatreenin. Jokaisena vuonna on aatoksi sattunut jalkapäivä, oikein kiva! :) Aatto tosiaan on itselleni treenipäivä muidenlailla, huomenna on mukava päästä nollaamaan työmoodi ennen Mikon perheen seuraan liittymistä.

Vaikka joulu on läheisten seurasta nauttimista, varjostaa näitäkin päiviä läheisten poissaolo. Haudoilla käynti on monelle osa joulua, niin minullekkin. Ensimmäistä kertaa hoidan perheeni traditiota yksin, heidän rauhoittuessa etelän lämmössä. Huomenna illalla haluaisin viedä kynttilän rakkaan ystäväni haudalle. Se on itselleni ollut jostain syystä ison kynnyksen takana, en vieläkään täysin ymmärrä tai halua myöntää hänen menetystä.

Tämä on tosiaan myös ensimmäinen joulu ilman omaa perhettäni. Todella outo olo, sillä perinteet ovat vanhoja. Tänä vuonna nautimme sitäkin enemmän Mikon vanhempien sekä veljen perheen upeasta seurasta. Juuri puhelimeeni kilahti myös perinteinen kutsu Joulupäivän lounaalle serkkujeni tykö. He ovatkin kuin isoveljiä eli välimme ovat erittäin läheiset – ihana niin! :)
Ystäviä unohtamatta, vietämme yhteistä joulua Tapaninpäivänä hieman omalla tyylillä ja erilaisella ruualla. Aion korva ja kamera tarkkana seurata kokkailuja, joista toivottavasti pääsen kertomaan myöhemmin.

Ihania päiviä siis edessä! Nyt on aika ladata akut alkavia alennusmyyntejä varten! ;) Nauttikaa täysillä! Ruuasta on turha stressata liikaa, nimittäin jonkum viisaan sanoja lainaten ”Sillä mitä syöt Joulun ja Uuden Vuoden välissä ei ole niin paljoa merkitystä, kunhan syöt terveellisesti uuden vuoden ja joulun välissä.” Järkevää eikö? :)

Muutaman päivän hiljaisuuden pidän minäkin. Olkapäätreeni-postaus tulee siis joulun jälkeen, sekä mitä tehdä jos jouluna söi itsensä täyteen? :)

Nyt käännän illallis-taajuudelle. Rakas mieheni on todella nähnyt vaivaa kahden alkupalan ja muiden annosten kokkauksessa! :)

xxo,
Janina

Tässä viikonlopun ruokameininkiä: