Valintojen maailma

Viime viikon mentaalivalmennussessio avasi todella silmiäni ja olen huomannut alitajuntaisestikin peilaavani omia valintojani siellä käytyihin keskusteluihin. Tuntuu, että olen havahtunut sumusta ja projektini jatkuu kahta kovemmalla luotolla valmentajaan ja omaan tekemiseen. Mentaalivalmennuksessa keskityttiin elämän positiivisiin puoliin, ei lähdetty availemaan menneitä haavoja. Huomioimalla omat, yllättävänkin suuret, voimavarat sai minutkin lopuksi toteamaan ”hei, mullahan ei ole mitään hätää. Pärjään ja saavutan tavoitteeni varmasti.”

Viime viikolla hoidellessani asioita tietokoneella silmiini osui vanhojen kuvien kansiot. Kansiot ovat täynnä hyviä muistoja ja ihania kuvia. Hyvien muistojen seasta löytyi myös kuvia itsestäni, isoimmassa koossa – ikinä. Sattumaa tai ei, mutta kuvat pomppasivat silmilleni tärkeään aikaan. On hyvä muistaa mistä on lähtenyt, mitä on kokenut sekä minkälaisia sotia on voittanut ja muureja kaatanut.

Valmentajan kanssa ollaan viestitelty nyt tiuhempaan ja eilisessä viestissä sen totesin jo itsekin, minulla on taas hyvä olla itseni kanssa. Tuon sumun hälvennettyä peilistä näkyykin aivan eri ihminen. Minä itse, vartalossa josta tykkään päivä päivältä enemmän. Vahvat jalat, kokoajan levenevä selkä ja pyöristyvät olkapäät. Hymyilyttää.

Sen enempää saatesanoja sanomatta, toivottavasti tämä tsemppaa teitäkin eteenpäin.

Kuvat kesältä 2008
Vaihtovuosi Yhdysvalloissa toi itselleni noin 15-20 kg lisäpainoa. En koskaan tuona aikana uskaltanut nousta vaa’alle, pelkäsin totuutta. Epäilen painaneeni 80-85 kg, riittääkö sekään?

Kesäkuu 2010
Henkisesti rankka kesä, liian vähän ruokaa ja liikaa alkoholia. 
Kroppa kutistui, mutta epäterveellisin tavoin – joista varmasti johtuu myös painoni jojoilu. 
Tammikuu 2011
Liikunta oli pikkuhiljaa löytänyt tiensä elämääni, mutta ajatusmaailma oli edelleen vääristynyt. 
”Kulutan enemmän, joten voin syödä tätä herkkuu, tota keksii..” Ei toiminut.

Lokakuu 2011
Alkoholin kulutuksen väheneminen ja ruokapuolen parantuminen auttoivat painon pudotuksessa.

Lokakuu 2012
Toukokuussa 2012 osallistuin ensimmäiseen Fitfarmin järjestämään Superdieettiin. 
Vasta tuolloin alkoi tavoitteellinen treenaamiseni. Elokuussa 2012 ollut polvileikkaus teki kehityksestä hankalempaa, kuvanoton aikaan olin juuri päässyt palailemaan kevyiden salitreenien pariin.

Maaliskuu 2013
Lokakuusta asti treenasin tavoite kirkkaana mielessä. 
Fitnessmalli 2013 -hakukuvat onnistuivat parhaimmalla mahdollisella tavalla ja 
halu jatkaa tällä polulla kasvoi. Matka tämän postauksen ensimmäisistä kuvista ei ollut helppo millään tavalla, jojoilua tapahtui liikaa ja oma kuva oli todella hakusessa. Fitnessmalli -kilpailun jälkeen olin kunnossa, josta olin vain osannut unelmoida.

Kesäkuu 2013
Kunto pysyi hyvänä enkä omasta mielestäni ole koskaan näyttänyt paremmalta 
kuin pikkuveljeni ylioppilas-juhlissa. 

NYT 
Töitä on tehty, tunteja treenattu ja grammalleen syöty. Pakarat muotoutuu, reidet vahvistuu ja saavat lihasta. Lanteille tullut hieman extraa, mutta ei se mitään. Töitä on vielä paljon edessä, mutta niin on aikaakin.
Tärkein asia kuitenkin on:
Minä pidän itsestäni nyt! 

Treenaan kovaa, syön tarkasti ja pidän huolta vartalostani koska en vihaa vaan rakastan sitä. Tehkää tekin samoin ja olkaa kärsivällisiä. Muutos ei tapahdu päivässä, ei viikossa eikä välttämättä kuukaudessakaan. Pitkällä juoksulla se on taattua.

xxo,
Janina 

18 ajatusta artikkelista “Valintojen maailma

  1. Aino sanoo:

    Eihän sun muutosta ja asennetta voi kun vaan ihailla! Oot kyllä tehny älyttömästi töitä ja sen näkee :) Tällä menolla tuut kyllä saavuttamaan elämässäs kaiken, mitä ikinä vaan tahot <3

    Tykkää

  2. Marissa sanoo:

    Niinpä, ei voi kuin ihailla! Näytät niin hyvinvoivalta nyt, että huuuh. Tuli ihan ylpeä olo sun puolestasi. Vau :)) Lisää tälläistä!

    Tykkää

  3. Anonymous sanoo:

    Oon lukenut satunnaisesti blogiasi ja ajatellut että miksi näyttää että muutosta olisi tullut ”vähän”. No mutta nyt! Ei herranjumala nainen oot kova! Nää kuvat valaisi niin paljon!! Oot mun roolimalli ja hyvä esimerkki siitä, että ei sen muutoksen tarvitse tapahtua kuukaudessa tai kolmessa. Tänään alkoi mun elämänmuutos ja alan lukea sun blogias entistä ahkerammin! Kiitos mahtavasta motivaatiota antavasta blogista! Sait uuden fanin:)

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Kiitos paljon. Välillä tuntuu kyllä itsekin, että junnaa vain samassa ruudussa ympyrää. Onneksi tulee otettua jonkin verran kuvia niin pystyy sitten vertailemaan. Kärsivällisyyttä on tarvinnut opetella, mutta askel kerrallaan tulee upeita tuloksia. Tsemppiä! :)

      Tykkää

  4. Anonymous sanoo:

    Tiukkaa settii tiukalta mimmiltä :) Keep on going!

    Tykkää

  5. Anonymous sanoo:

    Herranen aika minkä muutoksen oot saanu aikaan! :D Oot kyllä erinomaisin malliesimerkki mitä tiiän! Tsemiä jatkoon, hyvin se männöö. ;)

    Tykkää

  6. Anna sanoo:

    Nyt vasta löysin blogisi. Huh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :) Hienoa työtä, näytät hyvältä!

    Tykkää

  7. Anonymous sanoo:

    Hurja muodonmuutos sinulla :) itsekin nyt superdiettailen ja tahtoisin päästä samoihin mittoihin kuin sinä nyt :) vau! ei voi muuta sanoa :)

    Tykkää

  8. Anonymous sanoo:

    miten sä kehtaat julkasta tämmösiä alusvaatekuvia :D näähän näkee kuitenkin ihan kaikki…

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Tiedätkö, olen itse miettinyt ihan samaa asiaa. Olen tullut kuitenkin siihen tulokseen, että vaatteet peittävät totuuden ja tässä postauksessa oli tarkoitus havainnollistaa tapahtunut muutos.Vastakysymyksenä kuitenkin; miten alusvaatekuvat eroavat esimerkiksi bikinikuvista? Yhtä ilkosillaan ollaan.

      Tykkää

  9. Siiri sanoo:

    moikka janina ! oon lueskellut blogiasi keväällä ennen fitnessmalli hakua, mutta jotenkin siinä kohtaa kun bloggaus tahtisi hiipui tipuin matkasta. seurailen kuitenkin sua instassa (heheh oon siis irtokarkki himon aiheuttajasi :p), ja päädyinkin tänään pitkästä aikaa tänne bloginkin puolelle ja meni tovi jos toinenkin kuin luin läpi postaukset jotka olin missannut ! ja tämä postaus kyllä pysäytti, ja herätti tunteita. oot tehnyt hurjan työn, ja tiedän kokemuksesta ettei se ole tosiaan ollut helppoa. itse jahkailin pitkään ennen kuin päätin edes blogissa kirjoittaa omasta ”muutoksesta”, joten pointsit myös rohkeudesta kirjoittaa tästä itsellesi varmasti tietyllä tapaa arasta aiheesta, rohkea mimmi ! ja vielä kuvien kera ! ihanasti sanottu tuo yksi kommenttisi ylempänä siitä miten häpeästä huolimatta olet ylpeä matkastasi, ja siitä että ilman noita ennen kuvia et olisi juuri se mitä nyt olet. näinhän se menee :-) on niin upeaa, ja ihailtavaa että pystyt nyt sanomaan että sinulla on hyvä olla itsesi kanssa – se on aina ihana kuulla, oli ihminen sitten itselleen tuttu tai tuntematon. on ihanaa, että olet päässyt käymään mentalivalmennuksessa läpi niitä omia hankalia asioita, sillä itse olemme lähes aina ne omat suurimmat vihollisemme, ja itse itsemme ja unelmiemme välissä. mulla olis ihan hirmusesti sanottavaa, koska osaan niin samaistua suhun ja ihan jopa pelottavaa miten paljon samanlaisia fiiliksiä voi olla vieraan ihmisen kanssa !:-D mutta siis oot huippu inspiroiva mimmi, ja irttarit rules !;-) ihanaa sunnuntai-iltaa !siirissiiris.blogspot.com

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Moi ihana Siiri!Ihana kommentti, vastasinkin sulle nopeasti instassa, koska olin niin hämilläni etten jotenkin saanut ajatuksia kasaan kirjoittaakseni kunnon vastausta. :)Et varmastikkaan ollut ainut lukija, joka kesän aikana tipahti. Se riski oli otettava, sillä homma ei tuntunut hyvältä. Onneksi meno on hieman tasapainottunut ja olen taas päässyt kunnolla bloggauksen makuun. Toivottavasti nyt tahti on vähintäänkin sellaista, että pysyt mukana jatkossakin. :)En kyllä vieläkään oikein tiedä miten vastata. Päässäni pyörii vain sanat kiitos, kiitos & kiitos. Olen pikku hiljaa vuosien saatossa oppinut kehujen vastaanottoa, olen siinä todella huono. Yritän kuitenkin. Näinkin ison muutoksen takana on tuhansia päiviä, kymmeniatuhansia tunteja. Vaikeita päätöksiä ja uskomattomia tekoja, joita ainoastaan toinen samanlaisen muutoksen läpikäynyt voi ymmärtää. Siksi varmastikin teksti nostatti tunteita ja hirmuisen paljon sanottavaa. Tämä on asia, joka aiheuttaa itselläni usein puhe-/ajatustulvan. Se on tosin tervetullutta, uskon että läpi käymällä asioita eri ihmisten kanssa pystyy näkemään omat kokemustensa eri näkökulmista ja ehkä ymmärtämään itsestään vieläkin enemmän.Tällä hetkellä tuntuu, että vastaus voisi jatkua vaikka kuinka pitkään. Uskon, että tähän on hyvä lopettaa sillä sulla on varmasti samanlaisia ajatuksia. Kiitos kommentistasi, Siiri. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi pidän blogia. Rakastan vuorovaikuttamista muiden kanssa. Olet super!PUSJaninaPS. Toivottavasti NYC:n reissu on ihana! Toisaalta, tiedän että se on. NYC ei koskaan petä. ;)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: