Olette varmasti kaikki kuulleet, enemmän tai vähemmän, menneen kesän hittilajista – SUP:sta. Lyhenne SUP tulee sanoista Stand Up Paddle. Olen koko kesän kuunnellut muiden kehuja ja suositteluja lajista, joten pistin muutama viikko sitten tuumasta toimeen ja lähdin ystäväni kanssa tunnille. Jos tarkkoja ollaan, niin tunti jolle menimme, ei ollut SUPpausta vaan SUPjoogaa. Joogapaikalle päästäksemme piti meidän kuitenkin meloa, joten samalla opettelin suppauksen alkeet.
 |
| Ennenkuin pääsimme laudoille, oli tärkeätä fiksata melasta oikean pituinen sekä opetella oikea ote: nostaessasi melan pääsi päälle, tulisi käsiesi olla 90 asteen kulmassa. |
Polvileikkauksen jäljiltä tasapaino on edelleen hieman hatara – ei se kyllä koskaan hurjan hyvä ole ollut – joten hieman jännitti nousta laudan päälle. Pysyisinkö muka pystyssä, enkä tipahtaisi ällöttävän likaiseen Töölönlahteen? Kaikki sujui kuitenkin paremmin kuin hyvin. Huomasin jännittäväni varpaitani laudassa kiinni, joka ei ole suositeltavaa. Opettajallamme oli, aloittaessaan harrastuksen, tullut kahden päivän pohjekramppi. Otin nopeasti opikseni ja heiluttelin varpaita meloessa, hassun tuntuista. Muistakaa tekin tämä supatessanne!
 |
| Meloessa on tärkeää muistaa kaksi asiaa: – pidä kädet suorina, jotta hauikset eivät tekisi kaikkea työtä – melo lautaa hipoen, näin menosuunta pysyy suorana. |
 |
| Joogaosuutta varten meloimme Töölönlahden toiseen päähän, kaislikoiden viereen auringon paisteeseen. |
Tunti pidettiin siis Töölönlahdella, auringon laskiessa Oopperatalon taakse. Upea taivas, raitis ilma ja vajaa kaksi tuntia täyttä rentoutumista. Todella rauhallinen viikon lopetus. Tykkäsin kovasti ja aion ensi vuoden puolella harrastaa tuota mahdollisimman paljon. Yritän kovasti löytää itselleni kuntosalin vastapainoksi rauhoittavaa lajia/harrastusta. Olen pitkään ollut epäileväinen joogaa kohtaan, en uskonut että se olisi minulle sopiva laji. Tällä hetkellä joogauskertoja itselläni on takana vaivaiset kaksi, niiden antaman kokemuksen perusteella uskallan rakentaa mielipidettäni uudelta pohjalta ja antaa joogalle vielä monet mahdollisuudet. Se toimisi hyvin tasapainoittavana lajina todella tiukoille salitreeneille. Olen aina rakastanut vettä, se on vahva elementti, jonka äärellä tunnen rauhoittuvani. Olisikohan SUPjooga siis vastaus kysymyksiini?
 |
| Jooga-tunti pidettiin kaislikoiden vieressä, suojassa uteliailta katseilta. Saimme rauhassa pyllistellä koira-asennoissa ja keskittyä olennaiseen. |
Kävin SUP Yoga – Finland:in järjestämällä tunnilla. Opettajanamme oli alati hymyilevä Elisa, jonka rauhallisten ohjeiden avulla pysyimme jokainen laudan päällä – joogatessakin. Tunneille on rajattu määrä paikkoja – ymmärtääkseni noin 8 – mikä mahdollistaa opettajan keskittymisen jokaisen menoon. SUP/SUPjooga-kausi on valitettavasti tältä vuodelta loppu, mutta suppausta pystyisi harrastamaan kunnes vesi jäätyy. Viime vuonna suppaus-kausi loppui marraskuussa, aivan mahdoton ajatus! Minkälaisessa varustuksessa sitä pitäisi olla?
Suosittelen sekä suppausta että SUPjoogaa kaikille. Kuten ylläolevista kuvista huomaatte, kankea kyykkytanko kroppani ei tunnu taipuvan juurikaan – mutta kyllä minullakin jalka vielä tulevaisuudessa nousee. :)
Vielä kerkeätte osallistumaan I Love Me -messulippujen kilpailuun! Kilpailu loppuu tänään ja voittajille ilmoitan tämän viikon kuluessa. Tästä klikkaamalla pääset kilpailu-postaukseen. (EDIT: Kilpailu on päättynyt!)
xxo,
Janina
PS. Kuvista suurin kiitos Mikolle. Hurjan työn (ja kärsivällisyyden) takana.
JANINA MICHAELA 