Olin odottanut tätä päivää pitkään. Tiistai, tyttöjen reissu Tallinnaan!
Herätyskello soi, ponkaisen pystyyn. En olekaan myöhässä, se on vasta 5 AM. Laitan kahvin tippumaan ja puuroveden liedelle. Olen laittanut kamat valmiiksi edellisenä iltana, jotta lähtö olisi mahdollisimman vaivaton. Minun täytyisi keretä kuuden bussiin, sillä terminaalissa pitäisi olla viimeistään seitsemältä.
Laivan saapuessa Tallinnaan meidän nälkäiset mahamme huusivat ravintoa. Kävelimme kohti keskustaa, mutta päätimme etsiä paikan, jossa paikalliset käyvät. Emme halunneet turistikohteeseen. Kuljimme hetken ristiin rastiin kunnes pysähdyimme isojen ikkunoiden eteen. Ravintola näytti ensin kiinni olevalta, ei ihmisiä eikä valoja. Toisaalta, kuka käy ravintolassa kymmenen aikaan aamusta?
Huomasimme baaritiskin takana henkilökuntaa ja ikkunassa tarran ”loved by the locals.” Tämäkö se olisi?
Astuimme kiviseinäiseen, ommelluilla sydämillä koristeltuun Cafe & Bar Populariin. Vilkaisimme ruokalistaa, päätös jäädä oli helppo tehdä. Emme kukaan osanneet tehdä valintojamme sillä niin moni ateria kuulosti hyvältä! Itse halusin lounasta, jotain suolaista – päädyin lohiwrappiin. Pienoinen annoskateus kuitenkin iski kun ystäväni tilaama pannukakku saapui. Haarukkani oli salamana paikalla hänen lautasellaan, eikä pieni sieppaukseni tuottanut pettymystä. NAM! Niin oli myös wrappini, kooltaan ja täytteiltään aivan huippu! Yritäppä Helsingistä löytää samanveroista – lompakko tyhjenee varmasti.
Paikka jäi niin vahvasti mieleemme, että päätimme pistäytyä siellä vielä loppumatkasta jälkkäripannareilla, sillä ne vainosivat ajatuksissani koko päivän ajan. Aivan käsittämättömän hyvää! Illalla paikka kuhisi myös paikallisia, jotka nauroivat ja nauttivat yhdessä olosta – heistä huokui koukuttavan lämmin ja positiivinen viba.
Kahden ruokailuni yhteishinta jäi hieman päälle 15€. Kyllä. Olen tosissani. Naureskelimme ystävieni kanssa löytäneemme itsellemme Tallinnasta kantapaikan, enkä yhtään ihmettelisi vaikka lähtisin lähiaikoina vain tänne syömään – se kun maksaisi matkoineen saman verran ellei vähemmänkin kun Helsingissä syöminen.
Mietin pitkään kerronko paikasta kenellekään. Haluaisin pitää sen meidän pienenä salaisuutenamme, pakopaikkana. Tiedän kuitenkin, että jos olisin teidän kengissänne haluaisin itsekin tietää tälläisestä paikasta, joten olkaa hyvät (; ! Onko teistä kukaan käynyt täällä ennen?
Herkullista viikonloppua!
xxo,
Janina