Sitä tämä päivä on tosiaan ollut. Tuntuu kuin vuosi olisi alkanut aivan alusta. Tuntuu vapaalta, nauravaiselta, tasapainoiselta, raikkaalta, kauniilta ja omalta itseltä! Tammi- ja helmikuu taisivatkin toimia vain alkulämppänä todellisille kuukausille – vastustuksista huolimatta vuodesta on tulossa mieleenpainuva.
”Tiedättekö sen tunteen kun kohtaat tilanteen, jossa sinun tulee tehdä suuri päätös. Päällimmäinen tunne on vahva, intuiitio. Ajatus päätöksestä tulee alitajunnasta. Se tunne on hallitseva. Sitä on kuunneltava, uskottava ja siihen on luotettava. Kuinka hullulta se jollekkin muulle kuulostaisi, tunteen vahveneminen kertoo oikeasta suunnasta.
Sitä tunnetta minä olen nyt arvostanut. Luottanut itseeni ja päätökseeni. Olen kyseenalaistanut sitä, mutta tullut jokaisen ajatusleikin jälkeen samaan tulokseen – tämä on hyväksi minulle.”
Näillä sanoin kerroin blogini muutosta. Kuuntelin helmikuussa itseäni tarkasti ja se tuottaa nyt hedelmää, niitä kultaisia positiivisia viboja. Niistä viboista olen tänään saanut nauttia jotenkin suuren laidallisen. Eläminen on ollut kevyttä – aloitin aamuni laulamalla bussipysäkillä, fiilistellen, ah, niin karismaattista Nordinin Reinoa.
En ole hyvä tanssimaan, enkä laulamaan. Kaikesta huolimatta ne merkitsevät mulle suuria tunteita, niiden kautta mäkin ilmaisen itseäni ja käsittelen tunteitani – usein tosin omassa rauhassani. Tänään on tanssittanut, jalka on vipattanut ja olen vapauttanut itseni tanssimaan myös salin pukuhuoneessa. Major Lazer – BOOM ! Kunnolla bassoa kuulokkeisiin, silmät kiinni ja lantio liikkeelle, tuntuu hyvältä!
Tämä vapautuneisuus on tullut tunteisiini luottamisesta. Blogin siirtäminen toimi vain alkuna uudelle levelille, sillä pian sen päätöksen jälkeen tein toisenkin suuren päätöksen ja kieltäydyin varmasta työharjoittelupaikasta, koska se ei tuntunut oikealta. Harjoittelupaikan löytäminen vie kohta hiuksetkin päästäni, mutta siltikin tämä tuntui oikealta ratkaisulta – sen tietää, kun sen tietää.
Vuosi alkoi yllätys uutisella, mulla olisi mahdollisuus valmistua puoli vuotta suunniteltua aikaisemmin. Se shokeerasi, keikautti mun suunnitelmat aivan uusiksi. Olinhan ajatellut kirjoittavani thesistäni Jenkeissä ja vasta ensi vuonna. Panikoiduin, en ollut ajatellutkaan aihetta ja jo nyt mun pitäisi olla varma siitä. Palaset ovat kuitenkin loksahtaneet kohdalleen kuin tarkoituksella ja olen löytänyt itseni tilanteesta, jossa olen varma että joulukuussa juhlitaan mun valmistumista!
Alkanut kevät on ollut taianomainen, eikö jatketa rohkeasti uskaltamista tämä vuosi?
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 