Aihearkisto: elämäntapa

In love with fitness

Viime viikon kuumin puheenaihe sportti-blogeissa taisi olla tuo Kukka Laakson kirjoittama mielipidekirjoitukseksi luokittelemani päivitys itsekeskeisistä fitness”boomilaisista”. (Jos et ole sitä vielä lukenut, löydät sen täältä.) Jokainen on tietenkin oikeutettu mielipiteisiinsä ja on hyvä että aihe puhuttaa, jotta jokainen meistä näkisi asioiden kaikki puolet.

Mitä tahansa, kuka tahansa, tänäpäivänä tekee on etuliitteenä fit tai fitness. Itse olen vain mielissäni, että maailman kuva naisten ihannevartalosta on muuttumassa. On varmasti vasta kasvuiässä oleville lapsille ja nuorille paljon terveellisempää että lehden kannessa hymyilee muotoja ja lihaksia omaava fitnessurheilija kuin kovassa mallimaailmassa riutuva huippumalli.

Kasvoin itse tuon ”skinny-fat huippumalli-boomin” aikana ala-asteikäisestä lukiolaiseksi. Se oli karmivaa aikaa omalle minäkuvalle. Vartalo muokkaantui kokoajan, hormonit alkoivat hyrrätä ja tehdä töitään. Tuli lantiota, jenkkakahvaa, tissit.. Sisäreidet alkoivat osua toisiinsa. Vieressä luokkatoverit olivat pitkiä, hoikkia ja nättejä. Ihailin taitoluistelijaystävääni, niin siro ja hoikka. Miksen minä voinut näyttää tuolta? 
Aamupala jäi syömättä, kouluruoka jäi syömättä. Kotona söin näkkileipää kurkulla. Yritin niin kovasti mahtua muottiin, johon minua ei oltu tarkoitettu. Kun laihdutusyritykset kaatuivat yksi toisensa jälkeen, tuli syömisestä pakotieni. Söin piilossa ja paljon. Yhdellä istumalla saattoi mennä sipsipussi, fazerin sininen sekä jumbo-karkkipussi. Mitäs pienistä?

Oma historiani huomioonottaen ei ole varmasti kenellekkään ihme että seison jykevästi ja ylpeänä nykyisen elämäntyylini takana. Henkilökohtaisesti en hirveästi pelkää tämän aikakauden lasten ja teinien puolesta. Fitness-elämäntyylissä painotus on kuitenki terveellisissä elämäntavoissa sekä elämästä nauttimisesta. Huolta pitää kuitenkin jokaisen vanhemman kantaa, jotta nuoret näkevät selkeästi fitness-elämäntyylin ja kilpailudieettien erot. Itsellänikin on 9-vuotias pikkusisko, jolle olen suuri esikuva, joten painin näiden asioiden kanssa itsekin. Haluan opettaa hänelle terveitä elämäntapoja, jotka sisältävät elämästä nauttimisen.

Omaksuessani fitness-elämäntyyliä, ei elämäni ole ollut ainoastaan kanaa ja parsakaalia. Viimeiset kaksi viikkoa olen pitänyt keittiövaa’an hyllyllä – syönyt ja treenannut mitä haluan. Ilman valmentajan ohjeita. Miksi? Koska tätä elämäni on. Olen saanut elämän punaisesta langasta kiinni ja viiletän pitkin kultaista keskitietä. Elämäntyyli on tuonut mukanaan paljon enemmän kuin vain ”sen siunatun bodyn”.
Omat silmäni ovat auenneet, minun ei tarvitse miellyttää ketään muutakuin itseäni. Olen löytänyt keinot purkaa stressiä muuhun kuin läheisiini tai tunnesyömiseen. Olen saanut upeita ystäviä ja kokoon huikeat – alati kasvavat – taustajoukot. Olen onnellisempi kuin koskaan ennen ja se on tärkeintä.

Ymmärrän kyllä Kukan huolen siitä, mitä jos menee liian pitkälle. Olenhan itsekin tehnyt kyseisen virheen, silloin minut havahdutti rakkaat läheiseni. Heihin luotan edelleenkin, kahta kovemmin. Luotan, että jos alan liian fanaattiseksi ja sokeudun elämälle, ovat he selventämässä päätäni. Osaan nykyään kuitenkin priorisoida elämääni. Mikään treeni tai ruoka-aika ei tule enää koskaan menemään perheen, ystävien tai hyvinvointini edelle. Kilpailutavoite on asetettu ja tulen tekemään kaikkeni sen eteen, niin kauan kun nautin siitä ja voin hyvin. Jos keittiövaaka ja kukkakaali ottavat päähän, otetaan aikalisä. Niin kaikkien pitäisi tehdä, silloin elämä on tasapainossa.

Voiko tällä elämäntyylillä saada miestä/naista/ystäviä? VOI.
Eikö jokaisen harrastuksen/elämäntyylin parista voi löytyä jokaiselle joku? Mikä tekisi fitneksestä poikkeuksen? Itselläni on käynyt onnellisesti löytäessäni vierelleni ihmisen, joka jakaa samat arvot kuin minä itse. Miehen, jonka tiedän pitävän omat jalkani maassa jos omasta peilikuvasta tulee pakkomielle. Voin myös hänen puolestaan sanoa, että hän on löytänyt vierelleen naisen, joka ymmärtää jos yhteinen ilta skippaantuu treenien takia tai jos treenit skippaantuvat koska ystävällä on illanistujaiset.
Treenaamisen kautta olen myös löytänyt elämääni huikeita ystäviä. Ihmisiä, joiden kanssa jaan elämänasenteen sekä -tavan. Ihmisiä, jotka ymmärtävät että vaikka tulen illanistujaisiin mehulinjalla en arvostele muiden valintoja. Se, että en itse välitä makeista siidereistä tai tiukoista shoteista ei ole keneltäkään pois. Eikä heidän juomisensa minulta pois. Kaikki nauttikoon elämästään omilla tyyleillään, yhdessä.

Sportti-bloggareilla on mielestäni iso vastuu kannettavana varsinkin nyt kun boomi tuntuu olevan kuumimmillaan. Kuitenkin jokaisen lukijan on hyvä pitää mielessä, että pidämme sportti-blogeja. Vaikka blogiemme puolella puhumme fitness-painotteisesti, ei se ole elämämme ainoa osa-alue. Minulla itselläni on tietty linja, jonka vedän elämäni ja blogini välille. Olen kuitenkin rehellisesti oma itseni, onnistumisien sekä epäonnistumisien kanssa.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Annetaan ihmisten tehdä virheitä ja epäonnistua, ne opettavat enemmän kuin alati onnistuminen.

Kesäiset moikat! Eilen haettiin kotiin kesän ensimmäiset tuoreet mansikat!
5, 90€/kg! 

xxo,
Janina

Motivaation ylläpitäminen ja lisäys!

On hauska seurata kuinka vuodesta toiseen ihmiset panikoituvat ja ”motivoituvat” treenaamaan, koska kesäkuntoon on päästävä ja kesän jälkeen huomataan taas kuinka on pöhöttynyt alkoholin ja kaiken ruuan takia. Itse olin samanlainen, toisaalta en koskaan kesän jälkeen huomannut mitään. Viimeistään huhtikuussa iski paniikki mahasta, se oli saatava piiloon! Koskaan en kuitenkaan siinä ole onnistunut. Tiedä sitten mistä on kiikastanut, aika monesta asiasta. 

Olenkin nyt huomannut olleeni alkuvuodesta asti, todella – TODELLA – motivoitunut treenaamiseen. Onnellinen tilanne siltä osaa, että olen kehittynyt koko ajan eikä motivaation katoamisia ole tapahtunut. Tässä kohtaa pitäisi varmaankin koputtaa puuta, sillä vielähän on vuotta jäljellä. En kuitenkaan voi kuvitella motivaationi häviämistä sillä polvileikkaus ajoi sohvanperälle niinkin pitkäksi aikaa. 
Tämä ei tietenkään tarkoita että se olisi itsestäänselvyys. Siksi päivästä toiseen surffailen mm. Pinterestin, Weheartit ja facebookin kautta esikuvieni linkkejä. TÄSTÄ pääset Pinterest-tilini Find Greatness -boardille katsomaan motivaatiokuvia. :) Motivaatiokeinoja, -kuvia, -tekstejä ei koskaan voi olla liikaa! 
Tästä saatte vinkkejä motivaation ylläpitämiseen ja sen lisäämiseen.
Treenikaveri
Parasta mitä on olemassa! Itselläni löytyy treenikaveri kotoa kihlatusta sekä naapurista ystävistäni. Kesäaamut menivätkin juuri niin, että kun sovittiin aika treenaamiselle siitä pidettiin kiinni sillä ei haluttu tuottaa pettymystä toiselle. Pieni paine on hyväksi ja treenikaveri myös vetää mukanaan !
Treenin jälkeinen fiilis
En itse ainakaan pysty mainitsemaan kovinkaan montaa asiaa, jotka saisivat itselleni yhtä hyvän fiiliksen kuin treeni. Laiskottelu on kivaa, mutta tiedän kuinka paljon kaduttaa sen jälkeen etten treenannut. 
Keep It Real
Kuinka varmasti lähdet innolla treenaamaan jos odotat itseltäsi epärealistisia suorituksia? Rasva palaa hitaasti, lihakset voimistuvat varmasti ja kuntokin nousee – ajan kanssa. Pieniä saavutettavia, hieman haastavia tavotteita matkalle kohti sitä suurinta tavoitetta. Tämä on itselläni opetteluvaiheessa. Olen hieman ”kaikki heti, mulle nyt” -ihmisiä, joten kärsivällisyys on välillä koetuksella. 
Tavoitteet, saavutukset
Mikään ei ole varmempaa kuin tavoitteellinen treenaaminen. Keksi, mieti, päätä itsellesi tavoite, joka saa juuri sut salille – huonoinakin päivinä. Esimerkiksi pienempään vaatekokoon mahtuminen, juoksuajan parantaminen, maratoonille osallistuminen.. Mitä ikinä mieleesi tulee. Itselleni pitempiaikaiset tavoitteet ovat hyvinkin selvät: polvi kuntoon, jotta helmikuussa pääsen aikataulun mukaisesti aloittamaan täyspainoisen treenaamisen. Fitnessmalli 2013-kisa, ajatukseni ovat finaalissa jo nyt. Haluan sinne enkä luovuta ennenkuin jokainen mahdollisuus on käytetty. 
Musiikki !
Kaikki sen tietää. Musiikki ja filis kulkevat käsi kädessä. Mistä ikinä sitten innostutkaan, lataa ipodiin kunnon soittolistat ja anna mennä! Itselläni on soittolistat lihaskuntotreeneihin, aerobiselle, venyttelyyn.. Erilaista musiikkia eri treeneihin. Tällähetkellä yksi suosikeistani on Pinkin uusi levy, The Truth About Love. 
Kick some butt
Miltä tuntuisi kun olet itse käynyt treenaamassa ja muut ovat laiskotelleet? Mahtavalta! Näytä esimerkkiä muille ja haasta heidät liikkumaan. Yhdessä kaikki on kivempaa! Pieni kaverillinen kisailu on hyvästä ja se puskee parempiin suorituksiin.
PT & ammattilaiset
Jos treeni- /ruokaohjelman tekeminen tuntuu hankalalta, niinkuin se välillä onkin – hanki Persoal Trainer tai muu valmentaja. Heidän kanssaan tulee pakostikkin treenaamaan tiettyinä ajankohtina. Itselläni ei näistä ole kokemusta ollenkaan, muutakuin kaveri-PT:ltä.
Ohjelma
Teen itselleni jokaiselle viikolle aikataulun, jota noudatan. Aamucardiot, lihaskunnot ja nykyään myös lihashuollot ovat nätisti listassaan. Tämä auttaa ainakin itseäni pitämään treeneistä kiinni, sillä asennoidun jo edellisenä iltana tai samana aamuna siihen, että tiettyyn aikaan päivästä olen treenaamassa jotta kerkeän tehdä muutakin. Myös hyvä treeniohjelma on avain motivaatioon! Tässä auttavat juurikin yllämainitut asiantuntijat.
Fitness-lehdet
En itse juurikaan osta fitness-lehtiä, mutta luen heidän nettisivujaan. Ainoan poikkeuksen tässä tekee yhdysvaltalainen Oxygen-lehti. Aivan täydellinen! Voisin jatkaa ylistäviä adjektiiveja tähän sadoittain, mutta jätän välistä. Jos vaan saatte käsiini tuon kultaisen kuukausien pelastajan, ottakaa kiinni ja tiukasti! TÄÄLTÄ pääset heidän sivuilleen. :) Onko teillä suosikki lehtiä, joita voisitte suositella?
Stop Talking About It, Just Do It
Tämä on omasta mielestäni liian monen ongelma nykyään. Kaikki puhuvat treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, mutta niin harva omia puheitaan noudattaa. Mitä enemmän puhetta, sitä vähemmän tekemistä ja toistepäin. Joten vähemmän selitystä ja enemmän tekoja. Niin se motivaatiokin nousee kun näkee tuloksia!
kuva
Nämä mielessä nostan peppuni ja suunnistan sateessa kohti selkä-hauis -treeniä. 
xxo,
Janina

Sweet, sweet baby – life is crazy

Muutos – yksi oman elämäni kulmakivistä. Koko maailma muuttuu ympärillä, miksi itse jäisi paikalleen?

Monesti kuulee ihmisten haluavan uutta – uusia kokemuksia, parempaa rahallista tilannetta, uusia vaatteita, tuttuja.. Mitä sitä nyt normaali ihminen voisikaan haluta?
Harmillisen usea kumminkin pelkää muutosta tai riskienottoa. ”Tää on ihan kivaa.” ”Kyllä mä tällä pärjään.”
Varmasti näin, mutta miksi tyytyä nykyiseen kun mahdollisuuksia olisi vaikka mihin?
Oma mielipiteeni on, ettei kenelläkään ole valittamisen varaa tilanteestaan jos sille ei ole itse valmis tekemään mitään. Muutoksen eteen täytyy tehdä töitä, rohkeita päätöksiä ja välillä mokata.

Kun mietin omaa tilannettani muutama vuosi taaksepäin, olen todella muuttunut. Siitä muita miellyttävästä ja epävarmasta tytöstä on kuoriutunut itsevarma ja omien mielipiteidensä takana seisova mimmi. En uskalla enää ”olla yksin” mielipiteideni ja elämäntapani kanssa. Päästäkseni tähän ja saadakseni sen mitä olen halunnut olen luopunut tutuista, ”ihan kivoista” asioista ja lähtenyt mukaan juttuihin vaikka jännittäisi kuinka paljon.

Mieleeni pomppaa yksi kesäinen aamu kun naapurini soitti ja kertoi olevansa lähdössä juuri kentälle juoksemaan. Lähtisinkö mukaan?
Olin muutaman sekunnin hiljaa ja niiden aikana taisin käydä jokaisen tekosyyn läpi millä voisin jäädä kotiin katsomaan Täydellisiä Naisia. Samalla kun halusin niin kovasti mennä, pelkäsin nolaavani itseni. Eihän mulla ollut juuri minkäänlaista juoksutaustaa kun hänellä kokemus juurtaa nuoruuteen ja kisoihin asti. Jostain, en vieläkään tiedä mistä, tuli päätös lähteä. Alle viidessä minuutissa kamat niskaan ja ulos.
Päätös lähteä taitaa olla tämän vuoden yksi parhaista päätöksistäni ellei paras. Kyseisestä henkilöstä on nopeasti tullut yksi läheisimmistä ystävistäni ja en voisi kuvitellakaan elämää toisin.

Elämäni tähän asti suurin ja ”hulluin” päätös oli vaihto-oppilaaksi lähtö. Englannin osaamiseni oli lähtiessäni 5/6 arvosanalla eli käytännössä osasin juuri sanoa ”My name is..” Tuo vuosi on ollut paras elämänkoulu. Siellä ei ollut tuttuja, kukaan ei puhunut suomea tai tarvinnut ystävyyttäni. Oli avattava suu ja unohtaa kielioppivirheiden pelko, jotta saisin ystäviä. Itsenäistyin, rohkaistuin ja kaiken tämän lisäksi kielitaitoni huitelee nykyään 9/10 välissä.

Tulevan vuoden aikana muutoksia on tulossa paljon. Elämä rullaa kokoajan oikeampaan suuntaan, enkä voisi olla tyytyväisempi.
Kaikista aikuisin ja jännin muutos, tai oikeastaan elämänvaihe alkaa loppuvuodesta kun alamme etsimään omaa asuntoa. Kyllä, siis ihan ostettavaksi. Olen aivan täpinöissä ja haluaisin jo päästä näyttöihin kiertelemään! :)
Omat treenitavoitteet ovat myös korkeammalla kuin koskaan. Odotan itseltäni seuraavan puolen vuoden aikana paljon kehitystä ja ”kurinalaista” eloa. Tämänhetkinen kroppa jätetään historiaan ja tehdään töitä sen unelmavartalon eteen. Kukaan tai mikään ei tee sitä puolestani vaan omien tapojeni pitää muuttua, vielä enemmän kuin tähän asti. Se ei välttämättä kokoajan tule olemaan ihanaa ja ruusuilla tanssimista, mutta lopussa jokainen ”kituutettu” hetki tulee olemaan sen arvoinen.

Päästäkää irti tutusta ja turvallisesta, ei se ole täyttä elämää. Napatkaa kiinni mahdollisuuksista ja toteuttakaa unelmia. Olkaa rohkeita! Elämässä ei tarvitse miellyttää ketään muutakuin itseään.

Oletteko tarttuneet hulluihin mahdollisuuksiin?
Oletteko tekemässä muutoksia? Minkälaisia?

Näillä mietteillä on hyvä startata maanantai sekä uusi, mielenkiintoinen työ!
Hyvää alkanutta viikkoa! :)

xxo,
Janina

%d bloggaajaa tykkää tästä: