Aihearkisto: onnistuminen

Hard work pays off

Päivä päivältä. Hetki hetkeltä. Unelmani toteutuminen lähestyy. Kirkkaat valot, korkeat korot, hymyilevä naama. Bodyfitness-kilpailut.

Tänään oli taas yksi niistä päivistä, joita odotin ja jännitin samalla todella paljon. Kuntotsekkaus valmentajani kanssa. Turhaahan näitä on jännittää, sillä kun tekee kaiken niinkuin on sovittu, ei pitäisi olla mitään piiloteltavaa. Olen kuitenkin aina ollut ylianalysoija/jännittäjä luonteeltani, joten osasin odottaa näitä tuntemuksia.

Fitnessmalli-kilpailuista tähän hetkeen.

Kävin ensin tuulettamassa aivot salilla kovan treenin parissa. Sain pitkästä aikaa olkapäihin kunnon tuntuman ja leveä hymy huulillani lähdin kohti tapaamispaikkaa. Tiesin jo sinne tallustaessani, että kyllä on lihasta taottu, mutta onko riittävästi? Niin paljon kuin tässä ajassa olisi tarkoitus? En tiedä. Hermostutti, mutta hyviä asioita tapahtuu vain omalta mukavuusalueelta poistuessa.

Valmentajan toimistolla. Vaatteet pois. Poseeraus edestä, sivulta ja takaa. Siinä minä seisoin. Edelleen hymyillen. Ei stressannut eikä ainakaan enää tuomion tultua. Valmentaja oli todella tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt. Lihasta on tarttunut hyvin, kaikista eniten selkään. Olkapäät eivät voi oikeastaan saada liikaa lihasta, joten jatkamme olkapää-painotteisella treeniohjelmallani. Reidet saavat ottaa myös paljon lisää pihviä. Pakarat olivat saaneet hyvin muotoa sekä lihasta, kiitos ennen vihaamieni askelkyykkyjen.

Onko tullut muutosta?

Jos lihas tarttuu muhun tätä tahtia, olen vajaan vuoden päästä aloittamassa ensimmäistä kisadieettiäni. Kevät 2015. Siltä se nyt näyttää, jos suurempia vastoinkäymisiä ei tule. A-PUA!

”On ihana nähdä kuinka rakastat lajia. Nautit tästä tekemisestä. Se on voimavara, joka tulee nostamaan sängystä kun jalka painaa ja väsyttää. Myös tuo positiivinen asenteesi vie pitkälle. Näiden avulla pystyt saavuttamaan juuri sen mitä haluat. Tavoitteet pystytään asettamaan korkealle, koska on kunnianhimoa niiden saavuttamiseksi.”

Mä olen sanaton. Onnellinen. Häkeltynyt. En oikeastaan osaa ottaa kohteliaisuuksia vastaan, joten valmentajan edessä kikatteli 6-vuotias Janni. Olin hämilläni. Miten tähän pitää reagoida? Voinko olla samaa mieltä? Kiitänkö vain? Mielessäni ei pyöri muutakuin ”hard work ALWAYS pays off.

Elämäni on muuttunut tämän vuoden aikana täysin. Unelmat kasvavat. Panostus unelmien eteen kasvaa. Minä olen se, joka tekee niistä tosia tai on niiden toteutumisen esteenä.

Olen sanaton, koska minulla olisi niin paljon sanottavaa. Sekavaa tekstiä, onnellisuutta, jopa ylpeyttä omista saavutuksista. Hitto, että tuntuu hyvälle! Varsinkin kun vanhoista tutuista löytyy monia, jotka eivät halua minun onnistuvan, eivät usko ja epäilevät. Pyörivät omissa negatiivisissa ringeissään. Minä uskon itseeni. Minä jahtaan sitä SM-voittoa. 

Tämän olotilan minä haluan muistaa, koska se auttaa minut jaksamaan vaikeissa tilanteissa. Tätä ei saa purkitettua, eikä säästettyä, joten sen on tultava tekstin muodossa. Toivottavasti pysyitte kärryillä, olen onnesta soikea.

Kuusi kuukautta. Fitnessmalli-kilpailuiden loputtua tähän hetkeen.
Instagramissa @msbottom.

Unelmien täytteistä viikonloppua!

xxo,
Janina

Elämäni ensimmäinen urheiluhierojakäynti – JEE!

Ihanaa torstaita kaikille!

Tulin juuri kotiin elämäni ensimmäiseltä urheiluhierojakäynniltä (oikeastaan hierojalta muutenkaan)! Fiilis on erittäin rento, rauhallinen ja ”avautunut”. Jumeja saatiin hyvin kuulemma avattua, mutta lisää hoitokertoja yläkroppa vaatii. Omat hartiani ovat niin jumissa, ettei yksi käsittelykerta riitä. Eikä se haittaa, nautin tuosta 60 minuutin setistä niin että soittelen kohta varaamaan ensi viikolle uutta aikaa! :)

Miksi olen näin kauan sitten pitäytynyt poissa hierojilta? Hintatason takia.
Tosin, tähänkin tuli nyt muutos ja tuo tekosyy voidaan heittää kuoppaan, sillä äskeinen tunnin pituinen hieronta maksoi vain 28€ !
Kyseessä siis Suomen Urheiluhierojaopisto ! Suosittelen kaikille. Paikalta saa varattua opiskelijoille sekä ammatinharjoittajille. Hintaeroa taitaa olla hieronnan pituudesta riippuen 10-20€. Heiltä saa valita mies- tai naishierojan, jos on väliä – itselleni ei.

Itse päätin, että menen opiskelijalle. Varatessani aikaa, kerrottiin että opiskelija etenee hieman hitaammin kuin ammatinharjoittaja. Itseäni se ei ainakaan haittaisi, joten sinne vaan. Hiukan kyllä jännitti minkälainen korsto siellä aamulla ottaisi vastaan. Turhaa pelkoa, sillä hierojani oli erittäin miellyttävä. Kättelystä asti tuli hyvä fiilis, puhelias, itsekin selkeästi sporttinen.
Aluksi täyteltiin lappuja ja kyseltiin taustatietoja mm. vammoista ja aikaisemmista käynneistä. Tutkittiin mitkä lihakset jumissa, miten ne vaikuttavat toisiin lihasjumeihin jne.. Todella ammattitaitoista. Hierojani selitti koko hieronnan ajan mitä hän tekee, otti aluksi hellemmin ja etsittiin sitä paine kovuuden rajaa. En tosin aio paljastaa hierojani nimeä, sillä muuten hänen aikataulunsa tukkiutuisi! ;)

Minun ongelmani on pitkään ollut hartiat ja siitä sainkin isoa noottia. Ne ovat todella jumissa. Samoin pienet rintalihakseni vetävät olkapäitäni hieman lysyyn, joka omalla tavallaan pahentaa niska jumejani. Kroppa on ihmeellinen, sen sain taas ymmärtää.
Juminoottien lomassa sain kuitenkin kehuja lihaksistani. Kuulemma huomaa, että duunia on tosiaan tehty ja lihakset ovat symmetriset eli ei toispuolisuutta ollenkaan – JEEJEE! :) Kiitosta tuli vielä lihasten vastaanottavuudesta, hieronta meni tosiaan perille.

Kohta soittelen opistolle varaamaan ensiviikolle aikaa. Toivottavasti pääsen samalle miehelle, jotta homma rullaisi samalla tavalla. Iso osa hieronnansujuvuutta on tietysti henkilökemiat, natsaako hierojan kanssa ollenkaan, ollaanko samalla aaltopituudella yms. Mä löysin itselleni varmaankin täydellisen hierojan heti ensimmäisellä kerralla.

Kurkkailkaa tekin täältä heidän sivujaan ja käykää ihmeessä! Suosittelen! :)

xxo,
Janina

Sohvannurkasta syväkyykkyyn!

AAAHH. Lauantai-aamu kello 6:27. Avaan silmät, kurkistan puhelimen kelloon. Eikö se oo taaskaan herättänyt?!
No eihän se ollut koska ensimmäiseksi olin katsonut ajan väärin, kello olikin vasta 5:27! Olin aivan pirteä! WAU. Ei muutakuin ylös, kuppi kahvia ja banaani napaan > salille! Jesjesjes. Skulaa tosi hyvin!

Olkapäätreeni sujui erittäin hyvin! Ohjelman kuusi liikettä pistivät huutamaan ja irvistämään. Täysillä vedettiin, yhtään ei hölläilty. Oltiin Mikon kanssa ainoat salilla, ei varmaankaan yllätä ketään? Seitsemältä takaisin kotiin ja valmistautuminen töihin. Aamupalakin syötiin junassa muiden uteliaiden katseiden alla. Siihen on onneksi jo tottunut, ensimmäisillä kerroilla kun söi esimerkiksi lämpimiksi ruuiksi tarkoitetut kylmänä muovikiposta ruuhkajunassa, tuijotukset hieman häiritsivät.

Edellisyönä olin nukkunut todella huonosti, niinkuin teille kerroinkin. Päästessäni töistä olin todella väsynyt, yritin kotimatkalla lukea kirjaa mutta en pysynyt mukana. Silmäluomet vain tipahtelivat. Päässäni pyöri jalkatreeni joka pitäisi tehdä tai ensi viikon treenit menevät uusiksi. Riittääkö kahvi ja banaani starttaamaan kehoni uudestaan, antamaan energiaa?
Kotiinpäästyäni istahdin sohvalle miettimään. Avasin koneen ja klikkasin itseni bloglovin-sivustolle. Suosikkiblogejani oli taas päivitelty, joten lukaisin muutaman postauksen. Voi pojat. Vaikka noin väsyneenä en mitään hurjan isoa motivaatiopotkua olisi varmaan mistään saanut, sen verran muiden treenikertomukset nostivat intoani että lähdin reippaana kulkemaan salia kohti. Ennen lähtöä nappasin vielä mieheni kreatiinivarastoista pillerin ja olin valmis.

Treeni ylitti kaikki odotukset noin 100%! Syväkyykyssä rokattiin hieman isommilla painoilla, kuten jalkaprässissäkin. Lantionnostojen ja askelkyykkyjen yhdistelmä oli räjäyttää takareidet. Loppuun vielä pohkeet ja oli myyty. Kyllä maistui palkkari jälkeenpäin erittäin hyvältä, tosin niinhän se aina tekee. ;)

Kotimatkalla aloin miettimään voiko treeninsujumisodotuksilla olla jotain tekemistä suorituksen kanssa? Itselläni on nyt muutamaan otteeseen käynyt niin että väsyneenä, kiireessä tai muuten huonolla päällä treenatessa vaikuttaa sujuvan paremmin. Odotukset sujumisesta ovat alhaalla koska väsyttää ja loogisesti ajattelee ettei ole esimerkiksi riittävästi energiaa kunnolla treenaukseen. Kuitenkin kun salille pääsee saa kutos vaihteen päälle ja homma luistaa. En harmittele yhtään. Enkä tarkoita tässä sitä etteikö hyvinä päivinä sujuisi, toki sujui, mutta niinä päivinä tuntuu välillä myös takkuavan enemmän kuin yleensä. Oletteko huomanneet samaa?

Nyt työpäivä kunnialla loppuun, jonka jälkeen pääsen rutistamaan ihanaa perhettäni joka laskeutuu Suomeen päivän aikataulusta myöhässä. Heidän lomamaassaan oli ollut myrsky eikä sieltä päässyt lentämään pois. Pelotti hieman heidän puolestaan. Tänään kuitenkin ihana ilta edessä! <3
Ihanaa viikonloppua kaikille! Lukija kunta kasvaa kokoajan, saatte mut hymyilemään! KIITOS!

xxo,
Janina

%d bloggaajaa tykkää tästä: