Kehittyminen katkeaa tyytyväisyyteen. Voiko oikeasti olla niin? Minä en usko siihen.
TFW Warrior Challengen* neljäs viikko starttasi eilen tiukalla treenillä. Toisaalta siinä ei ollut mitään uutta, sillä jokaisesta treenistä saa tehtyä itselleen tiukan. Niiden tehoon pystyy vaikuttamaan omalle intensiteetillä, nopeudella, teholla, syvyydellä ja tarkkuudella.
Eilisen treeni oli tiukka muistakin syistä, sillä en ollut parhaimmillani. Olin herännyt 5.30 valmistautumaan ensimmäisiin Tough Viking -aamutreeneihin. En siis ainoastaan ollut herännyt aikaisin, nukkunut huonosti ja välillä havahdellen, vaan treenannut jo aikaisemmin päivällä. Olen myös viimeisten viikkojen aikana kärsinyt hengenahdistuksista, keskittymiskyvyn heikkoudesta – treeni on se, joka on pitänyt itseni pinnalla.
TFW Konala on tuonut elämääni paikan, jossa pääsen tehokkaasti purkamaan v*tutustani. Alkulämmittelyssä tehtävien toistojen laskemiset tehdään ääneen. Taidan edelleenkin pitää hallussa salin kovaäänisimmän titteliä – mun sisäinen taistelijani herää kun huudan ja samaan aikaan poistan pahaa oloani. Tällä hetkellä se tuntuu toimivan parhaiten.
Saan myös Challenge-ryhmästämme energiaa. Hitsaudumme kerta kerralta paremmin yhteen. Koitan jokaisissa treeneissä valita uuden treeniparin, jotta tutustuisin heihin lähemmin. Mitä useammat treenit ovat takana, sitä tehokkaammalta treenit näyttävät. Jokainen uskaltaa ja pystyy haastamaan itseään hieman enemmän sekä kannustamaan pariaan äänekkäämmin.
Muistan ensimmäisen viikon treenit, jotka olivat kovin hiljaiset. Kaikille meille uusi tilanne vaikutti inhimillisesti, tehden jokaisesta tarkkailijan. Emme tunteneet toisiamme eikä kaikki tunteneet TFW-konseptia. Olemme kehittyneet ryhmänä isoin harppauksin ja olen siitä hitokseen ylpeä.
Kaikki kehittyminen ei ole tapahtunut salin puolella vaan moni on saanut tarvitsemaansa tukea niin ruokavalion kuin elämäntapojenkin parantamiseen. Joku, joka ei juurikaan syönyt kasviksia, onkin innostunut kokeilemaan erilaisia. Joku, jolle herkut ovat jokapäiväistä elämää, kokeilee elää ilman. Moni, jolla on ollut omassa päässään luomia rajoja, on alkanut rikkomaan niitä. Heissä nähtävät ja aistittavat kehitykset inspiroivat minua suuresti. Yhdessä olemme lisänneet hyvää elämämiimme.
Koen myös itse kehittyneeni. Kroppani on alkanut tottumaan tähän treenimuotoon. Ensimmäisten treenien jälkeen olin täysin sökönä. Tiedättehän sen tunteen, kun rojahdat kontrolloimattomasti vessanpöntölle? Tai kun käännät sängyssä kylkeä? Jep, juuri sillä tavalla sökönä. Olen palautunut treeneistä paremmin ja vaikka pusken kaikkeni treeneissä en kävele kuolleena ulos. Tarkottaisikohan se jo parantunutta kuntoa?
Tällaisten kehityksien huomaaminen motivoi itseäni jatkamaan. Ne tekevät minusta tyytyväisen siihen, että olen lähtenyt haasteeseen mukaan ja laittanut itseni likoon. Huomenna jatketaan kehittymistä voimatreenillä! POW!
xxo,
Janina
*Postaus toteutettu yhteistyössä TFW Konalan kanssa.
Menoani voitte seurata myös Facebookissa, Instagramissa & Bloglovin:ssa.