Olen miettinyt itsekseni, että saattaisin tarvita salitreenistä taukoa tai, että se ainakin tekisi kropalleni terää. Kroppani on kehittynyt viimeisen vuoden aikana paljon, mutta se on myös entistä enemmän jumissa. ”Kehonhuolto, kehonhuolto” saattaisi joku huudella, mutta olen tehnyt sitä tänä vuonna paljon enemmän kuin muutamana edellisenä vuotena yhteensä. Hullua, eikö?
Siltikin tunnen olevani lantiosta varpaan päihin aivan jumissa. Tarkemmin miettien tunnen olevani jumissa myös kylkiluista takaraivoon. Jumit eivät enää tunnu samalta, sillä olen ollut samassa jamassa pitkään. Teoriassa tiedän paremmasta, mutta en muista miltä se tuntuu. Monella on sama varmasti ruokavalion kanssa, on turruttu siihen tilanteeseen eikä hyvinvoivampi kroppa ole muistissa.
Kehonpainotreenit ovat kiehtoneet jo kauan ja olen väläytellyt itselleni oman kehoni hallintaa seisomalla viime viikolla päällä (FOR REAL!). Kaksi läheistä frendiäni aloittivat vuosi sitten kehonpainotreenit ja ovat kehittyneet uskomattomasti. Se inspiroi ja motivoi hurjasti. Ainoa ongelma itselleni on se, ettei kotimme lähellä (tietääkseni) ole tämän tyyppisiä saleja. En usko, että saisin alussa yksin harjoiteltua uusia liikkeitä – keskittymiseni ei ole sellainen, enkä tietäisi mitä teen väärin.
Olen yrittänyt siis ottaa kaiken irti niistä mahdollisuuksista, joita eteeni on tullut. Esimerkiksi se, että frendini Tuukka ja Monna vetävät kesätreeniryhmää, joka treenaa koko kesän ulkona kehonpainoon keskittyen. Ryhmästä saa voimaa, vaikka salilla haluan treenata yksin. Treeneissä on huumoria, mutta täysillä tekemistä – täydellistä liikunnan hurmosta siis!
Viime viikolla Emmin liikkuvuus- ja tempputreenit olivat palautus maanpinnalle. Kiristää tuolta, kiristää täältä, aaaah. Aika tehdä asialle jotain, joten: missä suosittelette mun syksyllä treenaavan?
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 