Avainsana-arkisto: vinkki

Aitoja helmiä

Ruokailu on minulle sosiaalinen tilanne. Mikään ei tee ruuasta parempaa kuin sen jakaminen. Vai miltä tuntuisi syödä taivaallista juustokakkua – yksin? Ei välttämättä niin hyvältä. En esimerkiksi suostu syömään cheat mealiani nopeasti, yksin tai hutiloiden. Haluan pystyä istumaan alas, rakkaiden ihmisten kanssa ja nauttia jokaisesta suupalasta.

Olen onnekas sillä olen löytänyt ympärilleni ihmisiä, jotka sekä rakastavat ruokaa yhtä paljon kuin minä että tykkäävät syödä sitä yhdessä porukalla. Saatatte jo arvatakkin että kyse on Fitfashionin ainutlaatuisista naisista. Sellaisista höpöttävistä, hymyilevistä ja aidoista ihmisistä. Heidän kanssaan olemme kehittäneet itsellemme jo perinteen: bloggaajabrunssin (joka pitäisi varmaankin nimetä uusiksi – ystävien brunssiksi). Tarkoituksenamme löytää ja kokeilla erilaisia brunssipaikkoja nauttien toistemme seurasta. Vaikka croisantit ja hillot ovat hyviä on mahtavaa päästä kokeilemaan myös toisenlaisia herkkuja. Ja sellainen paikka löydettiin taas!

Bar Sandro, Kallion salattu helmi. Sisään kävellessä katse kiinnittyy ensimmäisenä kakkupöytään – todella houkuttelevan näköisiä. Saiskohan tästä odotellessa napata palan? Päätä kääntämällä vesi herahtaa kielelle. Buffet-pöytä nuokkuu erilaisia, värikkäitä ruokia. Pääsiskö tonne kiinni jo! Tämä oli vasta toinen brunssini, olen vasta saamassa juonen päästä kiinni. Kokeile kaikkea hyvännäköistä, mielenkiintoista ja uutta! 

IMG_6330

Rakastan ruokaa. Rakastan sen jakamista. Yhdessä nauttimisesta, rauhallisesta hetkestä. Sen takia myös brunssit ovat löytäneet tien elämääni. Tämä porukka on vallannut sydämestäni ison palan. Sellaisen tärkeän palan. Ajatuskin heistä hymyilyttää. Ja nyt vielä enemmän, sillä marraskuussa tulee olemaan sellainen yhteismatka etten pysy housuissani! Kuten moni ennen mua on todennut; kiitollinen, siunattu & onnellinen. 

Kiitos tytöt. Iso sydän.

xxo,
Janina

Avainsanat: , , , , , ,

EVO Fitness – my second home

Tiedättekö mikä on minusta yksi maailman parhaista tunteista? Kotiin palaaminen. Kotiovea avatessa turvallinen ja lämmin tuulahdus ottaa kulkijan vastaan. Toivottaa tervetulleeksi. Samanlaista olotilaa, joka tulisi edes lähelle, saa hakea kaukaa. Vaikka kahden viikon poissaolon aikana on kerennyt jo tottumaan uuteen paikkaan ja tilanteeseen, on tuttuun ja turvalliseen ihana palata.

IMG_5928

Pidin vuoden lopussa alkuperäisistä suunnitelmista poiketen kaksi lepoviikkoa putkeen. Kroppa tuntui tarvitsevan lepoa, olihan viimeiset kuukaudet menty paikasta toiseen unimäärästä karsien. Älä kokeile tätä kotona. En kysellyt valmentajalta lupaa, tämä ei ollut laiskuutta. Otin päivän kerrallaan kuulostellen vireystilaani – se oli täysin tiessään. Lenkit kirpeässä ilmassa ja monien minuuttien seisomiset auringonvalossa auttoivat jonkin verran. Kunnes maanantai ennen uuden vuoden aattoa koitti.

Tunsin sen hyvin. Löysä olo oli tulossa jäädäkseen. Aivoni halusivat minun käpertyvän lämpimän villaviltin alle sohvan nurkkaan, samalla kroppani huusi kovaa treeniä. Se halusi herätä syväkoomasta ja niin halusin minäkin. Tuona maanantaina kävellessäni kuntosaliani kohti tuntui silmiä särkevän ja jalkoja painavan. 

Päästessäni sisään kuntosalilleni hymy alkoi hiipimään kasvoilleni. Ihan kuin lämpöinen aalto olisi hyökynyt ylitseni. Tunsin olevani kotona. Toisessa kodissani. (Välillä tuntuu, että asun myös koululla, mutta sen ovien avaaminen ei luo samanlaista tunnelmaa). Sellaisessa paikassa, jonne voi tulla minkä näköisenä vain ja ähistä naama punaisena kyykkytangon alla.

photo-4

Saan viikottain kyselyitä missä sä treenaat? Missä on noin halpa kuukausimaksu? Mitä, mitä, mitä? Olen aikaisemminkin kirjoittanut teille kuntosalistani, EVO Fitneksestä. Tuo postaus pompahtelee edelleen paljon esiin, kokemuksia salista siis kaivataan. 

Polvileikkauksen aikaan olin ilman kotisalia. Jäsenyyteni Elixian kanssa oli vihdoin loppunut ja olin vapaa kokeilemaan – valitsemaan uudestaan. EVO oli avannut ensimmäisen salinsa muutamia kuukausia aikaisemmin Leppävaaraan, aivan kotimme viereen. Ystävämme liittyessä sinne olimme ensin epäileväisiä, miten noin pieni sali toimisi ruuhka-aikoina? Pysyisikö se hyvässä kunnossa ilman respaa, työntekijöitä, jotka katsoisivat kävijöiden perään.

Ehdot kuulostivat kuitenkin lupaavilta, joten päätimme aloittaa siellä treenauksen kunhan saisin fyssarilta puhtaat paperit lihaskunnon parantamiseen. Salilla käynti oli omien sairaslomapäivieni piriste, odotin niitä hetkiä paljon. Vaikka aloitinkin polkemalla kuntopyörää 5 minuuttia, olin taas matkalla kohti parempaa kuntoa. 

Olen ollut EVO:n jäsenenä kohta kaksi vuotta – ilman pakollista sitoutumista! Olen saanut itse valita treenaavani siellä, en ole umpikujassa. Tämä sali palvelee omia tarpeitani: en käy ryhmäliikuntatunneilla, en tarvitse lastenhoitohuonetta, en solariumia, en aamupalaa enkä respaa. Ainoa joka salilta puuttuu on sauna – se olisi mukava lisä, mutta ilmankin pärjää. Kuukausihinta 39,90€ ei opiskelijankaan päätä huimaa.

EVO laajentaa Suomessa toimintaansa kokoajan. Liittyessäni kuntosalit löytyivät ainoastaan Vantaalta ja Leppävaarasta. Nyt heiltä löytyy seitsemän salia ympäri Suomea – keskukset löydät täältä. Jos kiinnostus heräsi, EVO:lle pääsee yhden kerran ilmaiseksi kokeilemaan lähettämällä ”EVO TREENIKERTA” numeroon 18200. 

Aikaisemmat postaukseni EVO:sta löydät täältä & täältä

Missä te treenaatte? Oletteko tyytyväisiä kotisaliinne vai haluaisitteko jo vaihtaa? Mitä vaatimuksia teillä on?

Treeni-intoista viikonloppua!

xxo,
Janina

Postaus toteutettu yhteistyössä Evo Fitneksen kanssa. 

Avainsanat: , , , , , , , ,
%d bloggaajaa tykkää tästä: