Kuningas Alkoholi

Alkoholi. Siihen liittyy paljon hyviä ja huonoja muistoja. Päällimmäisenä kuitenkin pyörii sen epäterveellisyys.

Ei, en usko että viinilasillinen päivässä pitää lääkärin loitolla tai siivittää pitkään ikään.
Ei, en usko että siihen voi hukuttaa murheensa. Se saattaa lohduttaa niiden keskellä kun elämä tuntuu pahalta, mutta ei näytä tietä valoisaan huomiseen.
Ei, en haluaisi myöntää sitä mutta alkoholi on myös sukuni kirous. Liian moni läheinen on ollut ja on edelleen alkoholin ”orja”. He uskovat vieläkin lujasti elämän vastausten löytyvän pullonpohjalta, vaikka niitä ei ole sieltä löytynyt.

kuva

En voi leimata itseäni pyhimykseksi. Oma nuoruuteni meni hyvinkin alkoholin ja ystävien kanssa käsi kädessä. Nuo huomionhakuiset angsti vuodet olivat yhtä vuoristorataa. Viikonloput oltiin pussikaljalla milloin missäkin puistossa, talvenkin kännireissut selvittiin hengissä. Käsittämättömiä juttuja tehtiin siiderien eteen, mutta hauskaa oli – välillä liiankin. Miettiessäni taakse päin välillä tekisi mieli itkeä tyhmille päätöksille, mutta suurimmaksi osaksi nauraa kikattaa. En kadu noita vuosia tai päätöksiä sillä käyttörajani ovat olleet todella selvät jo monet vuodet. Nuo muistot, teot, päätökset, ilot ja surut ovat kuitenkin tehneet minusta minut. (Cliche? :)

Halua bilettää minulla ei ole koskaan ollut, mutta ”yksille” on lähdetty sitäkin enemmän. Elämäntapamuutoksen ja treenauksen viedessä minut mukanaan alkoholi jäi viikko viikolta enemmän. Ei ole ollut samanlaista tarvetta tai halua päästä sen pariin tai humalaan.
Ei, en tarkoita ettenkö enää joisi. Voi kyllä, kun mieli tekee saatamme juoda viinipullollisenkin kotona.
Ei, en myöskään tarkoita ettenkö kävisi ulkona. Toki käyn.

Oma ajatusmaailma vain on muuttunut, enemmän kuin osa kavereistani olisi toivonut. Kun tutut pyytävät lähtemään yhdelle, kahdelle tai monelle muulle yleisimmin vastaukseni on kieltävä. Ei sen takia ettenkö pystyisi katsomaan kun muut ottavat tai etten itse ”saa” tai ”pysty” niinkuin muut sen ilmaisevat. Tiedän minkälaisen olotilan valvominen, huonosti syöminen ja alkoholi saavat itsessäni aikaan. Kiukkuinen Janni ja morkkis, ei kiitos. Eikä sen takia että ”kieltäisin itseltäni hauskanpidon” kuten joku viisas sen sanoi. Miksi alkoholi on ainoa keino pitää hauskaa? Ihmisten kuulumisia kysellessä kuulen usein kuinka ”taas pitää lähteä juhlimaan”. Miten niin pitää? Kuka pakottaa?

Luin myös jokin aika sitten artikkelin, jossa käsiteltiin uutta suosittua dieettiä nuorten keskuudessa: drunkoreksiaa. Tarkoittaen, että nuorten logiikalla jos on päivän syömättä paljoa – voi juoda enemmän drinkkejä. Päivän kalorit pysyvät kurissa. Ä-LYTÖNTÄ.

Alkoholin käytön harventuminen ei ole todellakaan ottanut itseltäni mitään pois. Jaksan juhlista seuraavana päivänä tehdä asioita eikä darra-sunnuntaita ole ollut pitkiin aikoihin. Juomiin menevät rahat pystyn käyttämään itselleni tärkeämpiin kuten protskujauheisiin ja treenivaatteisiin. Sekä hemmottelemaan kihlattuani että itseäni. Nauttimaan elämästä minun tapaani.

Mieleeni on ikuistunut info, jonka Jutta Gustavsberg antoi Fitfarmin Superdieetin privaatti keskustelusivuilla. Yhden päivän reippaan alkoholin käytön jälkeen elimistä tarvitsee kolme päivää aikaa ”parantuakseen” eli toimiakseen taas kunnolla. Kahden ryypätyn päivän jälkeen elimistö tarvitsee kuusi päivää jne..
En millään ajatusmaailmalla pystyisi tekemään sitä kropalleni enää. Rakastan treenamista enemmän ja enemmän päivä päivältä.

Aloin miettimään näitä asioita kun aamupäivästä mieleni alkoi tehdä valkoviiniä. Viileää, puolikuivaa herkkua. Vieläkin se pyörii mielessäni. Ensi viikolla taitaa olla muutaman lasillisen paikka. Ehkä. Jos tekee mieli.

Minkälainen teidän ”suhteenne” alkoholiin on? 

xxo,
Janina

14 ajatusta artikkelista “Kuningas Alkoholi

  1. hannish sanoo:

    Samanlaista muutosta on näkynyt myös omassa ja kihlattuni elämässä. Rakastamme sunnuntaipäiviä, jolloin ei ole paha olo ja jolloin voimme yhdessä lähteä salille huhkimaan. Se tunne, kun sunnuntai-iltana voi istahtaa tyytyväisin mielin (ja väsynein lihaksin) sohvalle katsomaan leffaa ja aloittaa maanantai reippain mielin, on niin ilahduttava, ettei siitä halua luopua siksi, ettei ”kehtaa” olla ottamatta. Rahaa säästyy (ihan kuin sitä opiskelijalla olisi edes ylimääräistä) ja rahaa voi käyttää johonkin järkevämpään. Alkoholista en ole luopunut, mutta baareissa notkuminen sen vuoksi, että ystäviä saa nähdä, on loppunut. Mieluummin kasataan kaveriporukka kasaan ja lähdetään perjantai-iltana kiipeilemään ja sen jälkeen katsomaan kauhuleffaa porukalla. Viikonloppuisinkin voi käyttää mielikuvitusta ja tehdä yhdessä kavereiden kanssa jotain mielekkäämpääkin kuin kukkaron tyhjentäminen ja pään täyteen vetäminen. Niin kuin kirjoititkin, alkoholia pitäisi ottaa kohtuudella silloin kuin tekee mieli, ei silloin kun on ”pakko”.

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Kuulostaa todella hyvältä! Ootte selkeästi löytänyt teille toimivan elämän ja hyvä niin. Olen monesti ihmetellyt miten kaikilla riittää rahaa joka viikonloppuisen juomisen lisäksi kaikkeen muuhun? Haluaisin tietää ne salat!

      Tykkää

  2. Anonymous sanoo:

    Kohtuudella. En usko täyskieltoihin ja miksi niitä pitäiskään olla. Viini on mulle myös kulinaristinen nautinto, ei pelkkä tapa rentoutua. Tykkään yhdistellä makuja eri ruokien ja viinien kanssa. Mutta ikävä kyllä treeniin se alkoholi ei istu kovin hyvin. Siksi musta ei kai tulekaan mitään fitnesskissaa. Tykkään liikaa myös muuta elämästä kuin mitä salilta löytyy. Ja aina ne ei sovi treeniin mukaan. Mutta mitäpä siitä. Kaikkea kohtuudella, myös treeniä:)

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Tasapaino kaikessa, se on todella tärkeä niinkuin sanoitkin. Kaikki on erilaisia ja tärkeää löytää se mikä toimii itsellä. Kuulostat tyytyväiseltä tilanteeseesi ja ihana niin! :)

      Tykkää

  3. Reetta sanoo:

    Aika täsmälleen samanlainen kuin sullakin. Joskus puolison kanssa pullo viiniä vkoloppuna ruoan kanssa, joskus saunaolut, joskus lasillinen ravintolassa. Mutta siihen se yleensä jää, just sen takia että haluan treenata ja kyetä normaalielämään myös seuraavana päivänä :) on toki poikkeuksiakin, vaikka festarivkoloppu kesällä, jolloin tulee sitten juhlittua enemmänkin. Mut ainakin tänä vuonna on tasan yks sellanen vkoloppu riittänyt :)

    Tykkää

  4. Anonymous sanoo:

    Hmm.. Ite en ole koskaan ollut kännissä joten mun on kovin vaikeaa verrata omaa tilannettani tähän, etenkin kun olen joka viikonloppu ollut baarissa tai klubilla. Juomattomuuteni ei ole oikeastaan koskaan vaikuttanut päätökseeni lähteä ”bilettämään” eikä siitä tule enää ns ”juttua” seuran kanssa, kaikki ovat niin tottuneita juomattomuuteeni. Nykyään etenkin kun seurustelen, tuppaavat baari-illat jäämään lyhyiksi, mutta kyllä sinkkuna tulee baareissa pyörittyä, on kivaa olla kavereiden kanssa joita ei viikolla duunien ja muiden juttujen vuoksi näe ja pääsee vähän ”tuulettumaan” ;D

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Baareissa ja klubeilla on kieltämättä välillä kiva käydä. Tykkään tanssia, vaikka en oikeastaan osaakkaan. :D Osa ystävistämme myös työskentelee DJ:nä tai on muuten mukana järjestelyissä joten heitä on myös tärkeää lähteä moikkaamaan. Karpalomehu taitaa olla useiten omassa lasissani, näyttää lonkerolta vaikka onkin alkoholitonta. Onneksi minunkin juomattomuuteni alkaa olemaan kaikille jo itsestäänselvyys joten säästyn suurimmilta kysymyksiltä. :)Hianoa kuulla, että ystäviäsi ei häiritse juomattomuutesi!

      Tykkää

  5. Johki sanoo:

    Itse nautin illanvietoista silloin sun tällöin ja varsinkin tykkään itse järjestää ja puuhastella, mutta onhan tuo vähentynyt kun miettii juuri sitä että miten sitten mahduttaa treenit viikkoon jos on vaikka ko. viikolla kekkerit. Etenkin nyt kun on 4x viikkoon, 3x viikkoon olikin hieman helpompaa. Kisamielellä treenaavat on varmaan ihan asia erikseen, mutta itsehän vain omaksi ilokseni lihaksia kasvattelen. Jos jotain juhlaa on niin sitten ajoittaa luppopäivät sen juhlan jälkeen. Ja bilettämiseen ei tosiaankaan aina tarvita viinaa, kyllä meillä on yleistä että joukossa on niitäkin jotka juhlivat limun voimalla. Ja minusta se on ihan normaalia! Ainakin tässä porukassa :) Ystäväthän ovat niitä, jotka hyväksyvät toisensa omituisuuksine kaikkineen ;)

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Läheisimmät ystävät todellakin tukevat vaikka kävelisin käsilläni päivästä toiseen. Se on parasta. :) Tutut ja kaverit taitavatkin olla ne ihmettelijät, koska eivät tiedä koko tarinaa. Itselläni on sama! Pidän 1-2 lepopäivää salilta, saatan noinakin tehdä aamuaerobista. Joten alkoholin istuminen omaan aikatauluuni ei ole helppoa, eikä sellaista mille välttämättä haluan tehdä aikaa. Tietysti poikkeuksia on aina. :) Hyvältä kuulostaa sunkin meininki!

      Tykkää

  6. Jennika sanoo:

    En hirveästi välitä alkoholista, mutten silti ihan täysin ilman kuitenkaan haluaisi olla. Treenaan kisoihin, joten ei olisi mahdollisuuttakaan kovin usein juoda. Mutta niinkuin sanoin niin välillä on kiva ottaa ja perjantaina onkin tiedossa sellainen päivä. Täytyy sanoa, että odotan innolla kun pääsee viettämään pitkästä aikaa kaverit+alkoholi-iltaa! :)

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Tuo on varmaankin asia mitä kaikki eivät ymmärrä, että emme ole totaalikieltäytyjiä jos emme juo viikottain. Tasapaino on löydettävä. Varsinkin kisoihin treenatessa! Meilläkin tulossa muutamia illanistujaisia, joissa tulen varmasti nauttimaan alkoholia. :) Eikä harmita yhtään!

      Tykkää

  7. Anonymous sanoo:

    Itsellä on ihan junnusta asti ollut laji, jonka parissa sujui arki treenatessa ja viikonloput kisoissa. Teininä kaverit tiesi jo etten pääse viikonloppu reissuille kun aina oli kisat (tais olla pieni kapina vaihe kun parit kisat jätettiin välistä, mutta taisin tajuta ettei alkoholi ollu mun juttu). Olen kyllä suurkiitollinen, että löytyi ajoissa laji, jonka parissa viihdyn edelleen muttei samoissa määrin kun nuorenpana. Kyllä sen itse myös huomasi aloitettuaan opiskelut ja fuksivuoden ryyppäilyt teki kropalle hallaa ja kunnolla. Sen jälkeen tuli otettua itseä taas niskasta kii ja aloitettu jopa kurinalaisempi elämä kuin ennen, lisänä oikea ruokavalio, kuntosali ja kropanhuolto jotka junnuna eivät kiinnostaneet :D Nytkin onneksi kaverit tietää etten kerkeä kaikkialle, koska treenit jne. (eivät ne kyllä aina mun treenimääriä ymmärrä, mutta jokainen tavallaan). Kyllä se treenaaminen ja oikea ruokavalio tekee kropalle niin hyvää oloa ettei siitä halua luopua, eikä siis halua pahemmin ryyppäilläkkään (ei tee edes mielikään ikinä + seuraava pvä menee vain hukkaan :D). Ja onneksi minullakin mies treena paljon ja kyllähän toki meilläkin tulee osteltua silloin tällöin se viinipullo ruuan seuraksi, mutta siihen se sitten jääkin :)

    Tykkää

    • Janina sanoo:

      Kapinat kuuluvat nuoruuteen, opitaan asioita kantapään kautta. :) Itselläni starttaa opiskelu ensi vuonna ja nyt jo mietin, miten sumplin noita ryyppäjäisreissuja. Onneksi aikaa sotasuunnitelmille on. Toisaalta en halua stressata liikaa. :D

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: