Priorisoinnista

Treeni, ruokavalio, ystävät, työ, rentoutuminen, siivous… Tekemisen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Valitettavasti päivässä ei kuitenkaan ole loputtomasti tunteja. Päivästä toiseen jokainen meistä priorisoi asioita ja tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Aina se ei ole lähelläkään helppoa, mutta valmistautumalla kunnolla jokaiseen viikkoon, stressi vähenee kovasti. Tämän olen huomannut toimivan ainakin itselleni.

Töihin meno on suurimmalle osalle meistä pakollinen, joten se vie päivistämme tietyn verran aikaa. Jäljelle jääneiden tuntien viettämisestä päätät sinä itse. Jotta asioita saa tehtyä, on päätettävä niiden järjestyksestä.
Treeni ja ruokavalio ovat omassa listassani korkeimmalla pallilla, ykkössijalla. Tässä pitää tietenkin huomauttaa, että perhe ja ystävät ovat tärkeydessä aina ensimmäisenä. Jos heillä on hätä, avun tarve tai ihan vain halu nähdä pitkästä aikaa, tapaaminen menee ykkössijalle. Sen ympärille rakennetaan päivän menot ja noustaan aamuyöstä treenaamaan jos se niin vaatii.

Aamuisin, ennen töitä, treenaaminen onkin itselleni melkein päivittäinen valinta. Treenit ovat asia, josta en suostu luopumaan. Aamutreenaaminen sopii minulle juuri sen takia. Saan viivattua treenin yli samalla kun päiväni alkaa energisemmin. Aikaisemmin kävin treenaamassa vasta töiden jälkeen ja silloin en hirveästi ehtinytkään muuta päivisin tekemään.

  • Treenit
  • Työt
  • Ystävät
  • Blogi
  • Rentoutuminen
  • Mitä ikinä tekeekään mieli

Ruokavalio tulee kokoajan vana vedessä. Esimerkiksi sunnuntaisin valmistamme yleensä 3-4 päivän ruuat, jotta päivittäin ei tarvitse kokkailla ja aikaa jää näin muuhunkin. Sama toistuu taas keskiviikkona tai torstaina, jolloin kokataan loppuviikon ruuat.
Jääkaapista löytyy aina maitorahkaa, pakkasesta vihanneksia ja marjoja. Kaapista tonnikalaa ja pahojen paikkojen varalle muutama protskupatukka, joten kiireisen päivän iskiessä heitän patukan laukkuun ja tiedän pärjääväni vaikka en pääsisikään töissä tauolle tai muuten menossa syömään.

Nämä järjestelyt eivät todellakaan ole tulleet tarjottimella, vaan itselleni toimivat asiat on opeteltu kantapään kautta. Aikaisemmin kokkailimme päivittäin, tuli syötyä vähän mitä sattui ja kaupasta tarttui aina jotain ylimäärästä mukaan. Treenaaminen töiden jälkeen ei myöskään sopinut itselleni. Sen priorisointi ykköseksi tilanteessa kuin tilanteessa vahingoitti sosiaalista elämääni.

Kun treenaaminen, alkutahmeuden jälkeen, vei mukanaan, siitä tuli nopeasti pakkomielle. Pakkomielle, joka loppupelissä vaikutti negatiivisesti sosiaaliseen elämääni. Treenit olivat itselleni prioriteetti nro yksi, tuli mitä tuli. Tässä vaiheessa olisi ollut helpottavaa, jos joku olisi kolkuttanut pääni sisällä ja huomauttanut minun menevän liian pitkälle. Kun treenaaminen ottaa sosiaalisesta elämästä ’vallan’, menee se liian pitkälle. Tein itse silloin huonoja päätöksiä sekä pahoja virheitä, jotka eivät sormea napsauttamalla korjaannu. Olkaa te järkevämpiä!

Nuo päivät ovat onneksi takanani ja olen oppinut aikatauluttamaan päiväni suurimmaksi osaksi oikein. Aina tällöinkään asiat eivät suju ongelmitta, mutta silloin tehdään harkittuja päätöksiä. Luotan myös ystävieni sanovan, jos sama alkaa tapahtumaan uudestaan.
Priorisointi ei tosiaankaan ole helppoa, varsinkaan kun itselle tärkeimmät asiat pitäisi laittaa järjestykseen. Esimerkiksi iltamenot ovat itselleni se kompastuskivi. Halu mennä on kova, mutta mietin ”miten seuraavan päivän aikataulu toimii jos ilta menee myöhäiseksi. Nukkua pitää kunnolla, joten aamutreenit eivät välttämättä ole mahdollisuus. Töiden jälkeen olisi muutenkin tehtävää..”

kuva pinterest

 
Tässä on vielä paljon opittavaa, mutta vuosiakin on paljon edessä.
Oppia ikä kaikki.

Onko teillä joitain kikkoja, joilla priorisoitte ja aikataulutatte päiviänne? Meneekö treeni muiden edelle? 

xxo,
Janina

4 ajatusta artikkelista “Priorisoinnista

  1. Sarpukka sanoo:

    Olen niin samaa mieltä tuosta aamutreenaamisesta. Ehtii paljon enemmän, kun raahaa itsensä puoliunessa salille aamusta. Ja itsellä ainakin irtoaa treenikin paremmin.

    Tykkää

  2. Marika sanoo:

    Jep, päivien priorisointi kyllä kannattaa kunhan ei minuuttiaikataulua lähde tekemään…. ! Saa niin hyvin tehdyksi kaikkea kun aamulla käy salilla ennen koulua jne…:) Se pieni oma hetki päivässä tulisi kyllä Sisällyttää!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: