Kevät nostaa treeni-intoa

Hymyilevää, hauskaa, hikistä huhtikuuta!

Iltalehdet toitottelevat kevään olevan myöhässä, mutta kyllä se on jo täällä! Lumet ovat suurimmaksi osaksi sulaneet kaduilta, vehreyttäkin alkaa jo havaitsemaan. Itseäni se motivoi liikkumaan ulkona enemmän. Odotankin kovasti jo lämpimiä säitä ja sen tuomia treenimahdollisuuksia. Viime kesänä ystäväni sai esiin minusta uusia puolia, nimittäin juoksijan. Leppävaaran kuntoradasta ja urheilukentästä tulivat meidän treenipaikkojamme – upeita treenikohteita ovatkin, mahdollisuuksia tehdä mitä mieli keksii. Nuo treenit ja hetket olivat yksi kesäni kohokohdista, tänä vuonna mennään astetta kovempaa!

Viime kesän fiiliksiä.

Niihin säihin on vielä hetki matkaa, mutta treenien osalta se ei tarkoita himmailua. Kirjoittelin sunnuntaina pääsiäis-kahvipöydästä valmentajalleni raporttia viikosta. Alkupaino. Treenituntuma. Toimiiko ruokavalio? Mikä on henkisenpuolen fiilis? 
Ensimmäistä kertaa elämässäni listasin myös viikon liikunnat. Sen määrä sekä täyden lepopäivän pois jäänti yllättivät. Aerobisiatreenejä tuli tehtyä yhteensä yhdeksän kertaa sekä lihaskuntoa neljä.

Tähän päälle oli vielä 1,5 tunnin alkuopastus uuteen treeniohjelmaani. Kävimme PT:n kanssa yhdessä koko ohjelmani liikkeet läpi niin että näytin miten itse teen liikkeen, jonka jälkeen hän korjaisi tai kertoisi variaatiomahdollisuuksia. Tuo opastus jännitti aluksi todella paljon. Vaikka olen kuntosaliharjoittelun alusta asti ollut todella tarkka oikeasta tekniikasta, olin hieman epävarmana. Tuokin tunne kaikkosi heti ensimmäisen liikkeen jälkeen, kyykyt menivät nappiin ja sen jälkeenkin tuli pelkästään positiivista ”teet juuri niinkuin pitääkin” kommenttia. :) Kävimme muutamista liikkeistä läpi myös eri tekotapoja läpi, jotta saisin aina hieman eritavalla ärsytettyä lihaksia. Ei siis ihme, että lähdin hyvällä fiiliksellä salilta.

Pääsiäisen vapaat menivät hieman kiireemmin kuin olisin toivonut. Sama juttu kävi viime jouluna kun buukkasimme vapaapäivät täyteen tekemistä ja tapaamisia. Nytkään emme kotona liiemmin rentoutuneet. Perjantaina remontoimme vaatehuoneemme, oli ihanaa saada se vihdoin to do-listalta pois. Lauantai meni töissä sekä rakkaitten ystäviemme (sekä matkakumppaneidemme) luona get together-iltaa viettäen. Sunnuntaina treenattiin sekä vierailtiin Mikon vanhemmilla. Maanantaina treenattiin ja vierailtiin omien vanhempieni luona.

Jokaisena lomapäivänä oli herkkuja pöydässä, mutta itselläni ei edes käynyt mielessä napsiminen. Sunnuntaina kahvipöydässä katsoessani muiden herkuttelua aloin miettimään omaa aikaisempaa herkutteluani. Miksi söin? Koska siitä oli tullut taas tapa. Ei yksi keksi, muffinssi, karkki, ___ (lisää oma) haittaisi pitkällä tähtäimellä. Kuinka väärä ajattelutapa? Kyllä se haittaa, jos ja kun siitä oli tullut jokaviikkoinen tapa. Tapa, josta olisi taas hankalempi päästää irti. Viikko sitten alkaneen valmennukseni takia en edes mieti ”kyllä tämän kerran voin syödä” -ajatuksia vaan kun joku ulkopuolinen näkee vaivaa minun kehitykseni vuoksi, ei tulisi mieleenkään pettää heidän luottamustaan ja sooloilla. Tämä oli oma valintani, oma unelmani. Täysillä mennään alusta loppuun.

Eilen lähdin reippaasti aamusta lenkille ennen elämäni ensimmäistä PT:n vetämää rääkkitreeniä. Lenkki oli yllätyksiä täysi, törmäsin nimittäin kolmeen peuraan! Huh, että säikähdin ennenkuin tajusin mitä ne olivat. Toivotin myös yksin sauvakävelleelle tuntemattomalle mummolle hyvät huomenet. Hän yllättyi täysin, mutta hymyili toivotusten kera takaisin. Olisiko maailma taas hieman parempi paikka? :)

Aamulenkin maisemat. Vasemmalta voi bongata peuran!  

PT-treeni avasi silmiäni hieman omasta treeni-intesiteetistäni. Kyllä, treenaan kovaa ja yritän joka kerta hieman kovemmilla painoilla. Yksin treenatessa en ole kuitenkaan koskaan väsyttänyt lihaksia noin loppuun. Tai tehnyt noin kovilla painoilla. Tulen varmasti treenaamaan tämän PT:n kanssa vielä useasti tulevaisuudessa. Minun tyylinen tsemppaus, käskytys, ärsytys. Ärsytys toimii ainakin itselläni melkohyvin motivoimaan puskemaan vielä kovempaa. Se, että joku väittää ojentaja push downeja tehtäessä ettei ojentajani edes jännity sai itseni ainakin kirosanojen partaalle, puskemaan astetta kovempaa. Lopussa kiitos seisoi. Treenaaja sekä treenautettava olivat tyytyväisiä.

Tykkäättekö te muuten lukea ”viikkokatsauksia”? Alkaisinko tekemään niitä tännekkin? :)


Miten teillä sujui Pääsiäisen vapaat?

xxo,
Janina

4 thoughts on “Kevät nostaa treeni-intoa

  1. maaya sanoo:

    Tällainen viikkokatsaus on mukavaa luettavaa, ehdottomasti jatkossakin! :) Kiva kuulla,että valmentajan kanssa sujuu, paljon tsemppiä!

    Tykkää

  2. Anonymous sanoo:

    Olipa kiva postaus :) kenen pt:n ohjauksessa muuten kävit?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: