MOIKUT IHANAT LUKIJANI!
Olen todella onnellinen ja otettu tällä hetkellä.
Muutaman päivän ajan olen miettinyt bloggausmaailmaa enemmän ja vähemmän. Punninnut omaa blogiani, tyyliäni ja paikkaani, tässä nopeasti kasvavassa blogien kirjossa. Blogini on hieman päälle vuoden vanha, matkan aikana kasvanut ja muuttunut, omasta mielestäni, parempaan suuntaan.
Muistan ikuisesti hetken, jolloin tein päätöksen yhden haaveeni toteuttamisesta. Olin jo pitkään haaveillut oman blogin perustamisesta, rakastinhan kirjoittamista. Tuona, päätöksen teko, hetkenä makasin Terveystalon heräämis-/odotushuoneen pedillä pienoisessa lääkehuurussa. Odotin yksinäni tulevaa polvileikkausta, seuranani vain puhelimeni. Taaksepäin katsoessa on helppo todeta, että tämä blogi oli itselleni se henkireikä, joka piti sairasloman ja kuntoutuksen aikana uskoni sekä motivaationi pystyssä.
Kesän kolkuttaessa ovella tuli stoppi ja pitämäni postaustauko tuli tarpeeseen. Olin hieman hukassa niin itseni, elämäni kuin bloginkin kanssa. Asiaa olisi ollut hirmuisesti kirjoitettavana – aiheesta ja sen vierestä – mutta aikaa, jaksamista eikä motivaatiotakaan tuntunut löytyvän. Huomasin stressaavani tästä liikaa, ei maailma kaatuisi jos en jokainen päivä kertoisi miten nyt menee. En itse tykkää lukea postauksia, jotka ovat yhtä tyhjän kanssa eli samojen kuulumisten kertomista päivästä toiseen, joten en sellaista itsekkään kirjoita.
Blogini kasvaa pienin askelin, enkä ota siitä enää paineita. Huomaan sen myös kirjoittaessani, oloni on paljon huolettomampi ja rauhallisempi. Annan ajatuksen lentää ja pakkopulla -kirjoittaminen on väistynyt.
Toivon todella, että jokainen teistä viihtyy blogini parissa. Kommentteja ja mielipiteitä saa jättää, palautetta otan mielelläni vastaan, jotta pystyn kehittymään. Kiitos siis teistä jokaiselle, vakituiselle sekä yhden klikkauksen -kävijälle. Olette tärkeitä!
KIITOS! <3
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 
Jätä kommentti Essi Peruuta vastaus