JANINA MICHAELA

Miten se tapahtuu? Onko se edes mahdollista? Tunnun olevani varsin menetetty tapaus!

Tänään on upea päivä. Päivä, jota itse olen odottanut kuin kuuta nousevaa! Pääsen rakkaan ja säkenöivän Ainon seuralaisena Aussie Blog Awards -gaalaan. Siitä pienestä kutsunyllätyksestä se stressikierre sitten lähtikin! 

Vaatekaapinkriisi on itselleni melkein jokapäiväistä, sillä vaatteeni a) eivät enää istu b) mahdu takamuksesta ylös tai harteista päälle c) ne ovat ”vuosien takaista” tyyliäni. Juhlavaatteita siellä ei ole nimeksikään ja sekös stressaa. Ei ole kyse ettenkö tykkäisi välillä laittautua ja pukeutua skarpimpaan lookkiin. Kyllä mä tykkään – sen minkä osaan. Elämäntapamuutokseni on pienin askelin laajentunut vaatepuolellekin, mutta hyvin hitaasti. En koskaan ollut se lapsi, joka haki äidin meikit ja leikki prinsessaa. Olin leikeissä aina Spice Girlsien Sporty Spice. 

Duck face pelastaa ?

Tämän viikon tiistai oli ainoa päivä kun kerkesin ostoksille. Olin katsonut luokkani auttavien poikien avustuksella kauppojen nettisivuilta heidän tarjontaansa ja Vero Modan valikoima oli paras. Ihania mekkovaihtoehtoja! Lähdin hyvillä mielin koulusta kohti heidän myymäläänsä. Voiko tämä oikeasti sujua näin helposti? Kävelisin vain sisään, menisin mekkojen luokse ja sovituskoppiin. 

No eihän se voinut. 

Tiistai-iltapäiväni vietin heidän sovituskopissaan. Puolitoistatuntia. En ole koskaan, en varmasti koskaan!, ollut sovituskopissa niin kauan! Mekko, jakku, mekko, housut, neule, mekko, tunika, korkkarit… Miksi tämä on tehty minulle näin hankalaksi? En onneksi ollut yksin vaan Vero Modan ihana (!!!) myyjä kiersi ympäri myymälää etsien vaihtoehtoja ja jaksoi vartoa sovitusteni aikana kuunnellen minun kertomuksiani (enemmän ehkä valituksiani) siitä kuinka en osaa juhlapukeutumista. Huh. Kahteen otteeseen Vero Modassa käyneenä olen saanut molempina kertoina aivan uskomatonta asiakaspalvelua. Sellaista, jota asiakkaana pitäisi saada ja extraa päälle! 

Monista blogeista lukeneena kampaajista, meikkaajista ja prinsessamekoista – olen hieman peloissani! Minä, rähmäkäsi, meikkaan ja kampaan itseni. Laitan päälleni vaatekappaleen, jonkalaista en ole koskaan pitänyt. Tykkään riskeistä, mutta tämä ei ole täysin sellainen! Mitä jos olen aivan alipukeutunut? Räjähtänyt? Ehh. Stressaan nyt, mutta kun pääsemme illalla paikalle uskon että taakka putoaa harteiltani ovella ja kotiin tullessa en enää aikaisempia ongelmiani muista vaan kerron innoissani illasta Mikolle. 

Gaalasta tulette näkemään ja kuulemaan lisää mahdollisimman pian! Viikonloppu on täynnä tekemistä! Olemme menossa sunnuntaina seuraamaan Fitness Classicia. Kilpailua, jonne itse kipuan lavalle ensi vuonna. KÄÄK ! 

Kävi miten kävi, tänäiltana tulen nauttimaan! Kaikista tärkeintä on seura, joka ei omalla kohdallani voisi olla juurikaan parempaa! Aino sekä muut hymyilevät bloggaajat pitävät siitä varmasti huolen.

xxo,
Janina