Avainsana-arkisto: onnellinen

Epätäydellinen bloggaaja

Onko sellaista edes olemassa?

Kyllä on. Ainakin yksi. Nimittäin minä.

Supernainen. Sellaiseksi minua on kutsuttu lähiaikoina useammankin kerran. Energiatasoni ovat ylhäällä kokoajan eikä hymy hyydy. Töissä saan kuulla vitsiä kuinka myymälästä näkee ja tietää missä Janni on mennyt – vaatepinot on viikattu, järjestystä pyöräytetty ja kaikki on siististi. Olen oikea hyörremyrsky kun liikkeelle pääsen. Tsim-tsam-tsim homma rullaa.

_MG_3661

Suurimmaksi osaksi olenkin hymyilevä ja oikeasti tehokas. Mutta se vaatii veronsa. Kun iltavuoron jälkeen istahdan bussiin mielessäni on vain munakas ja kuuma kuppi teetä – sohvalla löhöten. Tuijottaen vakioiksi muodostuneita tv-sarjoja, kuten MasterChef Australia – jonka aikana kyynelehdin poikkeuksetta. Enkä ymmärrä aina miksi. Eläydynkö niin täysin toisten kokemuksiin?

Menevä elämäntyyli jättää jälkensä myös kotona. Vaatteet eivät koskaan päädy kaappiin asti vaan ne käytetään pyykkitelineeltä suoraan. Pyykkiteline onkin osa meidän olohuoneen sisustusta. Aika tyylikäs sellainen, alati vaihtuva – ei jätä tylsäksi! Heh. Keittiökään ei siistinä pysy hetkeäkään, lavuaari on täynnä tiskejä ja tiskikone jyllää välillä kaksi kertaa päivässä – sheikkereitä, ruokakippoja, lautasia. Laseja siellä harvemmin on sillä käytämme kotonakin sheikkereitä, niihin mahtuu paljon enemmän vettä eikä tarvitse ravata edes takaisin kokoajan.

En muista milloin olisin imuroinut. Tai pyyhkinyt pölyt. Saati luutunnut nämä lattiat! Kuka tälläisiä myöntää? Minulla on onnekseni siivoava kultakimpale eli mieheni. Hän on ottanut isomman roolin sitä myöten mitä lähemmäksi kisani tulevat. Eilenkin kotiin kömpiessäni minua odotti lempi-munakkaani kera inkivääriteen.

No mitä mä sitten teen ellen siivoa kotia siellä ollessa? Tuhlaan aikaani toinen toistaan turhempia TV-sarjoja katsoen, yksi koukuttavimmista on NYC:n Täydelliset Naiset. En tiedä miksi, ehkä siksi että se on niin kaukana omasta elämästäni. Ei minulla ole ystävieni kanssa draamaa. Mikähän siinä kiehtoo katsoa toisten riitelevän tyhmistä asioista tai puhuvan toisistaan seläntakana. Omituisia koukutuksia tässä maailmassa. Siivouksesta puhuttaessa, opin vasta viime vuoden Euroviisujen aikaan pesemään ikkunat. Rakas ystävä tuli ja näytti kädestä pitäen kuinka homma hoidetaan. Onhan se nyt vähän noloa? Uusavuton ex-Töölöläinen.

_MG_3566

Kuinka tarkkaa on esimerkiksi hyvän kuvan saanti? Tämä ei ole sellainen, naurava hylje. Mutta se tekee mut onnelliseksi.

Miten sen sanoisin. Tykkään juustokakusta. Ja jo kaksi kertaa cheat meal on jatkunut seuraavana päivänä juustokakku-palan parissa! Hups. Ei sille mahda mitään kun tulet nälkäisenä kotiin ja avatessasi jääkaapin juustokakku täyttää kaikki aistit! Unohtuu kananmunat ja kinkut. Kädet liikkuvat kohti kakkua kuin hidastetussa elokuvassa. Lamppu syttyy päässä, meillä on vielä jämät 3 Kaverin mustikka & kardemumma jädestä! Mun lempparista. Ei siinä tullut harjoitettua itsekuria vaan annettiin haluille valta. Välillä ei vaan pysty. Vaikka ehkä pitäisi. Ihminen se minäkin olen. PSSSTT! Oli muuten törkeän hyvää! Slurps!

Vaikka olenkin yltiöpositiivinen, toivon etten maalaile teille kuvaa vaaleanpunaisten lasien läpi.

Epätäydellisen täydellistä torstaita!

xxo,
Janina

PS. Tämän postauksen istuessa luonnoksissa siivosimme isosti kotona! Heh. Niin ja taistelin väsynyttä juusto+ruisleipä himoa vastaan!

Avainsanat: , , , , , , , ,

Pikaiset hymyt

Viikonloppu vierähti juostessa, nauraessa, tsempatessa ja nauttiessa elämästä. Oon monesti viime viikkojen aikana ihmetellyt miten olen juuri tässä pisteessä. Miten paljon elämä antaakaan takaisin kun avaa mielensä ja sydämensä sekä tekee hymyillen töitä asioiden eteen. Tuntuu, että yhden oven sulkeutuessa monta uutta avautuu.

Paljon on taas suunnitelmia ja unelmia kipinöinyt. Nyt on aika ottaa 120 prosentin focus tuleviin kuuteen kuukauteen. Ymmärrättekö, six months out! Kääk! Viikonloppu valoi uskoa itseeni ja mahdollisuuksiini. Olen saanut ympärilleni niin upean ja tukevan ihmispiirin, että tekisi mieli halailla heitä jokaista kokoajan. Kiitos.

IMG_7066

Alkanut viikko on tenttiviikko, mutta silti olen saanut kalenterin täyteen. Fitness Expo -postaus on jo viritteillä mutta halusin kovasti tulla sanomaan moikat jo nyt! Sormet syyhyää kirjottamaan, mutta työt kutsuvat. Kuulisin teidän kuulumisianne mielelläni!

Olitteko te katsomassa Lahdessa viikonlopun meininkejä? Ja mitä kaipaisitte blogiltani tulevaisuudessa?

xxo,
Janina

PS. Mitens nuo pöksyt tuossa kuvassa? UNELMAT jalassa ja törkeän siistit! Love ’em.

Avainsanat:

Niin hyvä on

Istut bussiin väsyneenä pitkästä päivästä. Laitat kuulokkeet korville ja lempibiisit soimaan. Yrität ottaa hetken aikaa itsellesi. Iso nälkä kurnii vatsassa ja jalkoja painaa. Tekisi vain mieli nostaa ne suoriksi bussinpenkille. Mutta eihän se olisi soveliasta. Mietit jo valmiiksi huomisen kiireitä, mutta yrität olla stressaamatta liikaa.

Avaat kotioven ja kymmeniä kiloja painava laukku räsähtää maahan. Tähän hetkeen kulminoituu väsymys. Ei vaan jaksa. Kengät jalasta ilman nauhojen avausta. Äkkiä vapaaksi farkuista. Huh. Keittiöstä kurkkaa kaivatut, tutut kasvot. Turvallinen tiukka rutistus. Jo minuuteissa olo tuntuu kevyemmältä.

Ilta päättyy siihen että irvistelette kilpaa keittiössä. Mitä jos asiakasta palveltaessa yhtäkkiä vain irvistäisi kesken lauseen. Demonstrointi lyö vettä löylyyn ja nauratte vedet silmissä. Kaksinkerroin. Kippurassa. On niin simppelin hyvä olla.

me

 

xxo,
Janina

Avainsanat: , , ,
%d bloggers like this: