AAAHH. Lauantai-aamu kello 6:27. Avaan silmät, kurkistan puhelimen kelloon. Eikö se oo taaskaan herättänyt?!
No eihän se ollut koska ensimmäiseksi olin katsonut ajan väärin, kello olikin vasta 5:27! Olin aivan pirteä! WAU. Ei muutakuin ylös, kuppi kahvia ja banaani napaan > salille! Jesjesjes. Skulaa tosi hyvin!
Olkapäätreeni sujui erittäin hyvin! Ohjelman kuusi liikettä pistivät huutamaan ja irvistämään. Täysillä vedettiin, yhtään ei hölläilty. Oltiin Mikon kanssa ainoat salilla, ei varmaankaan yllätä ketään? Seitsemältä takaisin kotiin ja valmistautuminen töihin. Aamupalakin syötiin junassa muiden uteliaiden katseiden alla. Siihen on onneksi jo tottunut, ensimmäisillä kerroilla kun söi esimerkiksi lämpimiksi ruuiksi tarkoitetut kylmänä muovikiposta ruuhkajunassa, tuijotukset hieman häiritsivät.
Edellisyönä olin nukkunut todella huonosti, niinkuin teille kerroinkin. Päästessäni töistä olin todella väsynyt, yritin kotimatkalla lukea kirjaa mutta en pysynyt mukana. Silmäluomet vain tipahtelivat. Päässäni pyöri jalkatreeni joka pitäisi tehdä tai ensi viikon treenit menevät uusiksi. Riittääkö kahvi ja banaani starttaamaan kehoni uudestaan, antamaan energiaa?
Kotiinpäästyäni istahdin sohvalle miettimään. Avasin koneen ja klikkasin itseni bloglovin-sivustolle. Suosikkiblogejani oli taas päivitelty, joten lukaisin muutaman postauksen. Voi pojat. Vaikka noin väsyneenä en mitään hurjan isoa motivaatiopotkua olisi varmaan mistään saanut, sen verran muiden treenikertomukset nostivat intoani että lähdin reippaana kulkemaan salia kohti. Ennen lähtöä nappasin vielä mieheni kreatiinivarastoista pillerin ja olin valmis.
Treeni ylitti kaikki odotukset noin 100%! Syväkyykyssä rokattiin hieman isommilla painoilla, kuten jalkaprässissäkin. Lantionnostojen ja askelkyykkyjen yhdistelmä oli räjäyttää takareidet. Loppuun vielä pohkeet ja oli myyty. Kyllä maistui palkkari jälkeenpäin erittäin hyvältä, tosin niinhän se aina tekee. ;)
Kotimatkalla aloin miettimään voiko treeninsujumisodotuksilla olla jotain tekemistä suorituksen kanssa? Itselläni on nyt muutamaan otteeseen käynyt niin että väsyneenä, kiireessä tai muuten huonolla päällä treenatessa vaikuttaa sujuvan paremmin. Odotukset sujumisesta ovat alhaalla koska väsyttää ja loogisesti ajattelee ettei ole esimerkiksi riittävästi energiaa kunnolla treenaukseen. Kuitenkin kun salille pääsee saa kutos vaihteen päälle ja homma luistaa. En harmittele yhtään. Enkä tarkoita tässä sitä etteikö hyvinä päivinä sujuisi, toki sujui, mutta niinä päivinä tuntuu välillä myös takkuavan enemmän kuin yleensä. Oletteko huomanneet samaa?
Nyt työpäivä kunnialla loppuun, jonka jälkeen pääsen rutistamaan ihanaa perhettäni joka laskeutuu Suomeen päivän aikataulusta myöhässä. Heidän lomamaassaan oli ollut myrsky eikä sieltä päässyt lentämään pois. Pelotti hieman heidän puolestaan. Tänään kuitenkin ihana ilta edessä! <3
Ihanaa viikonloppua kaikille! Lukija kunta kasvaa kokoajan, saatte mut hymyilemään! KIITOS!
xxo,
Janina


Jätä kommentti EPixie Peruuta vastaus