Se hetki, kun näet rakkaan ihmisen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.
Se hetki, kun istut auton takapenkillä ja radiosta tulee loistava kappale. Aurinko paistaa ja upeat maisemat vilahtavat ikkunoiden takana.
Se hetki, kun odotat lentokentällä yhtä lähimmistä ystävistäsi ja hän kaartaa kulman takaa. Pääset kaappaamaan hänet tiukkaan rutistukseen.
Se hetki, kun tajuat että lomaa on vielä viisi viikkoa jäljellä.
Se hetki, kun astut lämpimään suihkuun kovan yläkroppa treenin jälkeen.
Se hetki, kun istut takapihan patiolla – auringonpaisteessa – nauraen toinen toistaan hullummille tarinoille.
Se hetki, kun astut ystäväsi kanssa kauppaan sisään ja siellä soi biisi, joka vuosia sitten toi meidät yhteen. Alatte tanssimaan ja nauramaan – välittämättä muiden katseista.
——————————————————————————————————————————————
Viimeiset kaksi ja puoli viikkoa ovat olleet vuoristorataa. Ensimmäisen viikon aikana olin aivokuollut. Koulu oli jättänyt ison jälkensä jaksamiseeni. Pääni oli tyhjä. Ruokahalu oli hieman kadoksissa, vettäkään en saanut juotua riittävästi. Treenit kulkivat vaikka voimatasot olivat alhaisemmat. Olin onnellinen maatessani USA kotini takapihan terassilla – silmät kiinni. Puheeni oli päätöntä, saatoin aloittaa lauseen ja unohtaa mitä halusin sanoa.
Toinen viikko alkoi paremmin, olin saanut nukuttua keskimäärin 9,5 tunti yössä – vaikka heräsimme joka aamu klo 8 maissa. Aamupala maittoi ja sain pikkuhiljaa ruokarytmistä kiinni. En voi kuitenkaan sanoa, että olisin kovinkaan monena päivänä syönyt ruokavalioni viisi ateriaa. Olen treenannut niin hyvin kuin mahdollista, kuitenkin lomasta nauttiminen etusijalla. Luonnonpuistoista ei kuntosaleja löytynyt. Yritän parhaani mukaan olla murehtimatta tulevasta, kilpailutavoitteesta. Stressitasot ovat madaltuneet lähelle nollaa, jonka huomaa lihasten palautumisessa sekä palautuneista unenlahjoista. Tuntuu, että kroppani olisi kehittynyt viimeisten päivien aikana enemmän kuin monen kevätkuukauden aikana.
Haluan elää hetkessä. Tehdä juuri niitä asioita, jotka tuntuvat sillä hetkellä hyvältä. Oli se sitten tanssia keskellä tukkua tai itkeä jäähyväisten takia silmät sumeaksi.
xxo,
Janina
PS. Olen luonut reissaamiselleni oman tägin, jonka alle tägään kaikki postaukset: Fit Times travels. Sama hashtag (#fittimestravels) löytyy myös instagramin puolelta, jossa voitte seurata matkaani tiiviimmin @msbottom.