Tiedättekö mikä on todella rankkaa. Haluta keskittyä kisaprojektiin siihen pystymättä. Tällä hetkellä opiskelut vievät kaiken aikani, enkä löydä aikaa poseeraamiselle tai lihashuollolle. Olen kaiken tämän aikana alkanut epäilemään itseäni, pystynkö tähän projektiin? Eihän mulla ole edes aikaa panostaa.
Jätin juuri taakseni toiseksi viimeisen tentin tältä lukukaudelta ja henki kulkee hieman vapaammin. Olen viimeiset kaksi viikkoa vain odottanut ensi viikolla odottavaa viimeistä tenttiä. Kunhan selviän näistä päivistä, on ollut asenteeni. Ensi viikon torstaina on juhlan aika, sillä koulu jää virallisesti taakse yli puoleksi vuodeksi. Tuon ajan käytän kisoihin paneutumiseen sekä oman tieni valaisemiseen. Palaanko koulun penkille vielä?
Tiistai-iltana huuli väpättäen makasin hammaslääkärin tuolissa – viimeisen viisaudenhampaan poistoa odottamassa. Olin väsynyt ja stressaantunut. Huuli ei väpättänyt siitä että pelkäisin hammaslääkäriä vaan pelkäsin hampaanpoiston jälkeisiä komplikaatioita. Viimeksi poiston jälkeen kärsin kaksi kuukautta haamukivusta, johon söin muutaman antibioottikuurin ja kipulääkkeitä. Nyt ei olisi varaa eikä aikaa tuollaiselle.
Onnekseni mitään ongelmia ei ole (ainakaan vielä) ollut havaittavissa. Keskiviikkona tein jotain mitä en muista tehneeni pitkään aikaan, rötväsin koko päivän. 11 tunnin yöunien jälkeen söin aamupalan telkkarin edessä ja nukuin tunnin päiväunet. Katsoin kolme elokuvaa, yhden TV-sarjan loppuun ja keskityin ruokaan. En laittanut edes valoja päälle. Kuinka hyvältä se tuntuikaan. Tuo päivä toimi kuin hengähdyt taukona kaikesta stressistä. Niitä pitäisi saada sisälletettyä kiireelliseenkin elämään tasapainottamaan. Ainoa asia mielen päälläni oli meidän astianpesukone, joka sanoi itsensä irti. Tiskiharja käteen ja toimintaa.
5 h unta. Herätys 530. 2 h aikaa prepata kahteen tenttiin.
Tämän viikon olen pitänyt kevyenä treenien suhteen. Ensi viikosta alkaen paukutellaankin sitten kisoihin asti. Lihashuolto tulee olemaan kaiken a & o. Ensi viikolla treffaan myös valmentajani.
Onko ketään muita stressannut lukukauden loppuminen ja kasaantuvat koulutyöt tai muut vastuut? Itse odotan joulun vapaita todella paljon! Olemme ottaneet oppia virheistä emmekä tänä vuonna ole bookanneet aikatauluja täyteen. Menemme fiiliksen mukaan.
xxo,
Janina
JANINA MICHAELA 
Hengähdystauko ei hengähdys tauko
TykkääTykkää
Kiitos viilaaja. Nolo moka.
TykkääTykkää
Minua stressaa alkava lukukausi! Olin syksyn poissaolevana ja pitäisi palata harjoitteluiden ja opinnäytetyön pariin. Fuck. :D
TykkääTykkää
O’ou! Mulla tulee olemaan tuo sama ensi syksynä, sillä oon nyt tulevan kevään poissaolevana. Uskon kyllä että homma lähtee sullakin rullaamaan omalla painollaan, mahdollisten alkutahmeuksien jälkeen! Nyt kaikki irti joululomasta ja akut latautumaan! ;)
TykkääTykkää
Kieltämättä päiviä joululomaan laskettu jo hetken aikaa… :D
TykkääTykkää
Haha! :D En ookkaan ainoa. Nyt se on jo käsinkosketeltavissa, hyvin ollaan pärjätty! :)
TykkääTykkää
Jeeeee rötväsit! :D
TykkääTykkää
:D Everyday now.
TykkääTykkää
Sama ongelma itellä ollut. Tosi rankka syksy takana koulun suhteen ja joka päivä vaan hoin itselleni, että kun tästä selviät selviät mistä vaan.
Mutta kuinka väärässä olinkaan.. Kevät vasta rankka tulee olemaan. Kisadieetin loppurutistukset, viimeinen harjoittelu ja mikä parasta lopputentti just kisaviikolla..
Nyt saa onneksi huilata koulun suhteen muutaman viikon. Ja en nyt jaksa stressata tulevaa, asiat menee sitten omalla painollaan :)
TykkääTykkää
Kuulostaa tosiaankin rankalta, nosta jo valmiiksi hattua! Itsehän päädyin ottamaan ensi kevään vapaaksi koulusta ja lykkäämään valmistusta, juuri tuon takia. Mutta tuut varmasti pärjäämään! Onneks tää treenaaminen ja tarkat ruuat/ajat tuo jonkinnäköistä rytmiä päiviin niin sitä on helpompi hallita. Tsemppiä!
TykkääTykkää