Kun kaksi vuotta sitten söin tavalliseen tapaani töissä raejuustopurkin välipalaksi olotilani muuttui tukalaksi. Farkut alkoivat kiristää ja työpaita tiukentua – mahani turposi käsittämättömän kokoiseksi. Loppu päivän olin näreissäni, halusin vain kotiin rennompiin housuihin ja makuuasentoon.

Samana iltana kirjoitin silloiselle valmentajalleni viestin, poistetaan maitotuotteet ruokavaliosta. Toiveeni kuultiin painottaen tosi asiaa, että kokeilua pitäisi jatkaa muutaman kuukauden yli, jotta näkisimme maidottomuuden todelliset vaikutukset. Mietin useaan otteeseen, miten jaksaisin syödä kananmunia aamuin, päivin ja illoin, mutta en ole vieläkään kokenut niiden kanssa ongelmia. Munaa kun pystyy muokkaamaan sen hetkisiä haluja tyydyttämään. Heh.

Saatan edelleenkin poiketa hyväksi huomatusta ja maitotörttöillä esimerkiksi jäätelön kanssa. Jäätelö kun on herkuista se mistä en vain pysty luopumaan. Onnekseni lempijäätelöni ei aiheuta pahimpia oireita – pieni kärsimys on makutaivaan arvoinen. Välillä en tosin tiedä miksi palaan vanhoihin tapoihini ja tarjotessa otan kermaviilikastiketta lohen kanssa ja kaadan kahviini maitoa.

Käytän kyllä vielä heraproteiinia, joten en voi sanoa olevani sataprosenttisen maidoton. Mutta tulen jossain vaiheessa kokeilemaan sen vaihtamista riisi- tai herneproteiiniin – kumpaa suosittelette? Ihoni on siltikin paremmassa kunnossa tällä hetkellä kuin koskaan aikaisemmin, vatsani toimii kunnolla eikä turpoa kesken työpäivän, kahvini maistuu edelleen hyvältä ja mulla on hyvä olla.

Maidottomuus sopii minulle, mutta ei välttämättä jokaiselle. Miksi siitä pitäisi tehdä niin kovin suuri numero? Antaa kaikkien tehdä omat päätöksensä. Suosittelen kyllä kaikkia kokeilemaan, miltä olo ilman maitotuotteita tuntuu, mutta minulle riittää se että minä tunnen oloni hyväksi ja sinä tunnet olosi hyväksi.

xxo,
Janina