Eilen siihen taas havahduin. Nauraessani vedet silmissä. Tää fiilis on korvaamaton!

Istuimme koulukavereidemme kanssa Pasilan aseman baarissa. Oikeastaan tuon baarin kattoterassilla. Auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Olimme karanneet koulun keinovalojen painostuksesta. Se oli meidän hetkemme nauttia. Muut nauttivat oluesta (woops, kesken koulupäivän!) kun itse tyydyin kupilliseen kahvia sekä tuopilliseen vettä. Muistattehan tekin rakkaat juoda riittävästi!

Auringolla on yksinään keventävä vaikutus. Tuntuu, että kaikki huolet ovat menneen talven lumia.  Raittiissa ilmassa aivoja peittävät pölyt saavat kyytiä, ajatus sekä hengitys kulkevat. Kaikista parasta on kuitenkin olla naurun keskellä. Oli talvi tai kesä, satoi räntää tai paistoi aurinko. 

Siinä hetkessä oli mahdottoman hyvä olla. Kuinka pienellä naurun kikatuksella onkaan niin suuri vaikutus? Vaikka tänään ei vain vähää kikatettukaan vaan naurettiin holtittomasti – kyyneleet silmissä. Turhaa ei ole nauru pidentää ikää -toitotus. Uskon visusti kerryttäneeni elämääni vähintään puolikkaalla päivällä! Kuinkahan paljon vuoden nauruilla saakaan lisää aikaa? 

Muistattehan nauraa, myös niinä huonoina feilauksen hetkinä. Sen avulla tulemme jokainen pärjäämään läpi elämän. Totaali feilauksesta puheen ollen.. Pienen naurun remakan sain myös eilen aamulla kun junassa istuessani nautin auringon paisteesta ja hyvästä musiikista. – Missasin pysäkkini. Jouduin (tai pääsin) kieppaamaan roundtripin Steissin kautta. Paremmalla onnistumisella jäädä oikealla pysäkillä pois. Elämässä sattuu ja tapahtuu, just enjoy the ride.

Aurinkoista & naurun täytteistä viikonloppua !

xxo,
Janina