Ensimmäiset kaksi dieettipäivää ovat takana. Maailma ei ole mullistunut eikä elämä muuttunut. Valmentaja on saanut nauttia kysymystulvasta sisältäen hieman hölmöjäkin kysymyksiä, toiveita, ajatuksia.

Huomasin ensimmäisenä päivänä stressaavani ruokien punnitsemisesta järjettömän paljon. Iltapalaa laittaessani mittailin tomaatteja, jotka painoivat kaksi grammaa yli merkityn määrän. Pään sisällä rattaat raksuttivat nopeutuvampaa vauhtia ja olivat valmiina savuamaan. Mitä mä teen? Leikkaanko kirsikkatomaatista palan irti vai syönkö vain…? Jos leikkaan osan pois ja sitten ne painavatkin jo alle halutun määrän. Leikkaanko vielä pienempiä muruja saadakseni grammat kohtaamaan?

Kuinka KAKSI tomaattigrammaa voi saada ihmisessä tälläisen reaktion aikaiseksi? Ahdistava tilanne, josta kirjoitinkin valmentajalle samantien. Olen luvannut itselleni jo aikaisemmin että oli ajatus, kysymys tai tuntemus kuinka turhan oloinen tahansa, puhun siitä Samulin kanssa. Niitä hetkiä varten minulla on valmentaja – kun oma maalaisjärki jättää. Kuiten maanantaina. Ei ne, eivätkä mitkään muutkaan, kaksi grammaa kaada dieettiäni kunhan tähtään täydellisesti ohjeen määriin.

Off-kaudella en stressannut grammoista. Olin löytänyt tekemiseeni rennon tasapainon. Miksi en jatkaisi samalla otteella nytkin? Pieninä hetkinä tunnen sen olevan helpommin sanottu kuin tehty. Mielessäni kiertää ajatus keväästä, jossa jossittelen ”mitä jos en olisi syönyt niitä kahta tomaattigrammaa, olisiko kuntoni parempi?” Kuinka tyhmältä ajatuksen ylös kirjoittaminen tuntuukaan. Ja siksi rakastankin kirjoittamista – se havahduttaa.

Käytä järkeä. Näin totesi valmentaja, saaden oloni helpottumaan. Tänään söin aamupalapuuroa gramman verran enempi, o’ou. Tuntuu naurettavalta edes stressata tälläisestä asiasta. Sillä kuten alussa sanoin, elämä ei ole muuttunut. Ruokamäärät ovat vain pienentyneet. Miksi minun pitäisi muuttaa tekemisiäni hurjasti? Pieni viilaus ja keskittyminen riittävät.

Ei ole siis ihme, että moni kilpailija ja valmentaja toitottavat että henkinen kantti pitää olla vahva ja tasapainoinen, jotta tälläisestä projektista selviää. Näinkin pieni asia kuin grammalleen punnitseminen voi viedä järjen mennessään.

Haluan pitää järkeni sekä hyvän meiningin mukana koko projektin aikana. Tiedostan, että hankalia hetkiä tulee eteen mutta se on kokonaisuus joka ratkaisee. 

xxo,
Janina